quasikokeellisista

Quasikokeellisista viittaa tutkimusasetelmiin, joissa pyritään arvioimaan syy-seuraussuhteita, mutta satunnaistettua koe- tai kontrolliryhmää ei ole käytettävissä. Näissä suunnitelmissa harkitaan vertailuryhmiä, jotka ovat mahdollisesti epäyhtenäisiä, jolloin sisäinen validiteetti on haasteellisempi kuin satunnaistetussa kokeessa.

Yleisimmät quasikokeelliset suunnitelmat ovat esimerkiksi pretesti–postesti epä-yhtenäisillä ryhmillä, katkoviivaperustainen ajallinen sarja eli interrupted time series, regressi-kynnysmalli (regression discontinuity) sekä luonnolliset kokeilut (natural experiments). Lisäksi käytetään erotusdiffrenssit (difference-in-differences) -analyysejä, joissa muutosta verrataan saman aikavälin toiseen ryhmään.

Quasikokeelliset tutkimukset tarjoavat parannusta havainnoivaan aineistoon verrattuna, koska ne pyrkivät kontrolloimaan ryhmien valikoitumisesta aiheutuvia harhoja. Haasteina ovat kuitenkin esimerkiksi ryhmien erojen ja muiden aikakausien vaikuttavien tekijöiden erottaminen. Tutkimusasetelmat edellyttävät usein vahvoja oletuksia, kuten parallel trends -periaatetta DiD-malleissa tai selkeää kynnystä RD-malleissa.

Laajasti quasikokeellisia suunnitelmia käytetään politiikan, koulutuksen ja terveydenhuollon vaikutusten arvioinnissa sekä taloustieteissä. Vahvistamista tukevat analyysimenetelmät kuten propensity score -matchaus, instrumenttimuunnokset ja robustit herkkyysanalyyttiset kokeet. Tutkimuksessa on tärkeää raportoida oletukset, rajoitteet ja tehdyt robustness-tarkistukset.