pölypilvistä

Pölypilvistä ovat ilmakehässä esiintyviä mineraalipölyhiukkasista muodostuvia pilviä, jotka syntyvät pääasiassa kuivan maanpinnan eroosion tuloksena. Kun tuulet nostavat irronneita hiukkasia ilmaan, ne voivat muodostaa pölypilviä ja levitä pitkiäkin matkoja. Pölypilvet voivat ilmetä sekä kapeina plumesina että laajoina, näkyvinä pilvikokonaisuuksina.

Pölypilvien koostumus on pääosin kiintoainetta, tavallisesti 0,1–10 mikrometrin kokoisia hiukkasia. Lähteitä ovat erityisesti Saharan ja muiden kuivien alueiden maaperä sekä Aasian ja Pohjois-Afrikan kuivat alueet; ihmisen toiminta, kuten maa- ja metsätalous sekä rakentaminen, voi lisätä pölyntuotantoa ja vapauttaa hiukkasia ilmaan.

Pölypilvet voivat kulkea suuria etäisyyksiä tuulten ja ylätroposfäärin ilmavirtausten mukana. Esimerkiksi Saharan pöly kulkee Atlantin yli Karibialle ja laajemmille alueille Eurooppaan ja Amerikkaan. Pitkän matkan kuljetus aiheuttaa visuaalisia ja ilmastollisia vaikutuksia sekä paikallisiin että kaukokulkeutuvien alueiden pilvisyyteen.

Vaikutukset ja havainnot: pöly vaikuttaa ilmastoon sekä paikallisesti että yli suurien alueiden. Se heijastaa ja absorboi auringon säteilyä, mikä voi muuttaa lämpötiloja ja sadeolosuhteita. Ravinteiden kulkeutuminen pölyn mukana tukee joidenkin ekosysteemien, kuten merialueiden, ravinteita ja fotosynteesiä, mutta samalla köyhtyy ilmanlaatu ja voi aiheuttaa terveysongelmia.

Tiedonkeruu ja seuranta: pölypilviä seurataan sekä maadoitetuilla ilmanlaatumittauksilla (esim. PM10, PM2,5) että satelliitteihin (MODIS, CALIPSO) sekä pilvikuvien avulla. Kansainvälinen yhteistyö parantaa ennusteita, varoituksia ja vaikutusten arviota.