päälauseet

Päälauseet ovat kieliopillisesti itsenäisiä lauseita, jotka ilmaisevat täydellisen ajatuksen ja voivat esiintyä lauseena itsenäisesti. Päälauseessa on yleensä finitiverbi (taivutettu verbi), ja se muodostaa lauseen pääinformaation. Esimerkiksi lauseet "Minä luen" ja "Sataa" ovat päälauseita.

Päälauseet voivat esiintyä yksin tai yhdistyä muihin päälauseisiin rinnastuksella (esim. ja, mutta, tai) tai sisältää alaklausetta täydentävinä rakenteina. Alaklauseet, kuten relatiivilauseet tai että-lauseet, eivät yleensä ole itsenäisiä, vaan ne toimivat päälauseen lauseenvastikkeina, selitteinä tai lauseenjäseninä. Esimerkiksi lauseessa "Hän sanoi, että tulee myöhässä" on ensimmäinen osa päälause ja toinen osa alaklausetta.

Päälauseisiin liittyy sanajärjestys, intonaatio ja lauseenvastikkeet, jotka vaikuttavat merkitykseen ja painotukseen. Suomen kielessä sanajärjestys on suhteellisen vapaa, mutta päälauseen perusjärjestys on usein subjekti–predikaatti–objekti. Kirjoitetussa kielessä päälauseet päätetään pisteeseen, kysymysmerkkiin tai huutomerkkiin, ja ne erotetaan toisistaan pilkulla tai muilla välimerkeillä rinnastus- ja liitelauseissa. Päälauseiden tunnistaminen on keskeistä lauseiden rakenteen ja merkityksen analyysissä.