päivävalon

Päivävalo on luonnollinen valonlähde, jonka tuottaa auringon säteily ja joka saavuttaa maanpinnan päivän aikana. Se sisältää näkyvän valon koko spektrin ja on keskeinen tekijä ympäristön näkemisessä sekä ihmisen vuorokausirytmin ja biologisten prosessien säätelyssä.

Päivävalon voimakkuutta ja väriä kuvataan yleisesti lux-arvoilla ja värilämpötilalla. Keskipäivän kirkkaus ulkona voi olla noin 1 000–100 000 lux riippuen säätilasta ja suorasta auringonpaisteesta. Värilämpötila on tyypillisesti noin 5 500–6 500 kelviniä, mikä vastaa neutraalia tai hieman viileämpää päivänvaloa; aamulla ja illalla valo on usein lämpimämpi, noin alle 4 000 kelvinin.

Päivävalo vaihtelee vuodenaikojen ja maantieteellisen sijainnin mukaan. Korkeilla leveyspiireillä on pitkiä valo- ja pimeäjaksoja, ja joillakin alueilla esiintyy polaaripäivä tai –yö, jolloin päivänvalo on merkittävästi erilainen kuin leppoisammilla alueilla.

Merkitys ja käyttö. Päivävalon tehokas hyödyntäminen arkkitehtuurissa ja rakennussuunnittelussa vähentää keinovaloa ja energiankulutusta sekä parantaa sisätilojen valaistuksen laatua. Se vaikuttaa myös ihmisen vuorokausirytmiin, uneen ja mielialaan, minkä vuoksi ikkunoiden sijoittelu, verhoilu ja seinärakenteiden läpäisy sekä säätökeinojen hallinta ovat keskeisiä suunnittelupäätöksiä.