pysäyttämisreaktioista

Pysäyttämisreaktiot, eli stop-reaktiot, ovat ilmiö neurotieteessä, jossa aivojen kyky estää tai keskeyttää tietoista toimintaa testataan. Nämä reaktiot ovat tärkeitä impulssikontrollin ja käyttäytymisen säätelyn ymmärtämisessä. Tutkimuksissa yleisimmin käytetty pysäyttämisreaktio on tunnettu nimellä "Stop-signal task".

Stop-signal taskissa koehenkilölle esitetään sarja ärsykkeitä, kuten nuolia, jotka osoittavat tiettyyn suuntaan. Koehenkilön tehtävänä on reagoida nopeasti ärsykkeen suuntaan, esimerkiksi painamalla vastaavaa näppäintä. Tietyin väliajoin esitetään toinen ärsyke, "stop-signaali", joka ilmoittaa koehenkilön keskeyttämään alkuperäinen reaktionsa.

Pysäyttämisreaktioiden tehokkuutta mitataan usein "stop-signaali viiveellä" (SSD), joka on aikaärsykkeen esittämisen ja stop-signaalin esittämisen välillä. Mitä pidempi SSD, sitä helpompi on keskeyttää reaktio. Joskus koehenkilöt epäonnistuvat pysäyttämistehtävässä ja suorittavat alkuperäisen reaktionsa stop-signaalista huolimatta. Tätä kutsutaan "epäonnistuneeksi pysäyttämiseksi".

Pysäyttämisreaktioiden tutkimus auttaa ymmärtämään aivojen toimintaa, erityisesti etuaivojen kuorikerroksen ja tyvitumakkeiden roolia toiminnan estämisessä. Vaikeudet pysäyttämisreaktioissa on yhdistetty erilaisiin neurologisiin ja psykiatrisiin tiloihin, kuten ADHD:hen, riippuvuuksiin ja pakko-oireiseen häiriöön. Niiden tutkiminen voi siis tarjota tietoa näiden tilojen mekanismeista ja mahdollisista hoidoista.