pyriittiä

Pyriitti (FeS2) on yleinen rikki- ja raudan sulfidi mineraali, joka tunnetaan usein fool’s goldina kullankaltaisen kiiltonsa vuoksi. Sen kemiallinen koostumus ja yleisyys ovat tehneet siitä tärkeän mineraalin sekä keräilijöiden että geologian kannalta.

Fyysiset ominaisuudet: pyriitti kuuluu kubiseen (isometriseen) kristallijärjestelmään ja muodostaa usein kuutiomaisia tai pyritohedraalisia kristalleja. Sen väri on pronssinruskea-kullanvärinen, ja metallinen kiilto on tyypillinen. Kovuus Mohs-asteikolla on 6–6,5, ja jälki (streak) on vihertävän musta. Se murtuu ja lohkeaa usein rikkoen kappaleita.

Sijainti ja muodostuminen: pyriitti syntyy sekä hydrotermisissa ympäristöissä että sedimentaaristen ja metamorfisten prosessien yhteydessä. Se esiintyy laajasti ympäri maailmaa, useimmiten yhdessä muiden sulfidejen kuten magnetiitin, chalcopyriten, galenan ja sphaleriten kanssa. Pyriitti on yleinen mineraali monissa rypäissä ja maakoteloissa, ja sitä esiintyy sekä mineraalikentissä että malmivarannoissa.

Käyttö ja merkitys: pyriitti ei ole pääasiallinen rautamalmi, mutta sillä on ollut historiallisesti merkittävä rooli rikkihapon ja rikkipitoisten materiaalien lähteenä. Sitä käytetään myös koriste- ja keräilykivilajina sekä indikaattorimineraalina kultaa sisältävissä kerrostumissa. Sen ulkonäkö voi johtaa harhaan, minkä vuoksi sitä kutsutaan usein “fool’s goldiksi”.

Vaarat ja ympäristö: pyriitin hapettuminen voi johtaa rikkihapon ja rautayhdisteiden muodostumiseen sekä veden happamoitumiseen, mikä voi vaikuttaa ympäristöön ja vedenlaatuun. Arseenin tai muiden epäpuhtauksien esiintyminen voi lisätä haittoja joissakin esiintymissä.