kerrostumissa

Kerrostumissa on geotermin, jota käytetään kuvaamaan stratigrafisia rakenteita, joissa sedimentit ovat kasaantuneet kerroksittain. Kerrostuma tarkoittaa yksittäistä kerrosta; kerrostumilla viitataan usein koko kerrostuneeseen muodostelmaan, joka koostuu useammasta kerroksesta.

Kerrostumia muodostuu, kun sedimentit laskeutuvat ja kasaantuvat erilaisten ympäristöolosuhteiden vaihtuessa ajan mittaan. Jokainen kerros heijastaa muodostumishetkensä olosuhteita ja voi poiketa edellisestä paksuudeltaan, koostumukseltaan, väriltään sekä rakenteiltaan. Tyypillisiä piirteitä ovat laminaatit, erilaiset paksuuserot ja rakenteelliset merkinnät kuten suorat tai poikittaiset kerrosten rajat. Kerrostumien välillä voi esiintyä erilaisia rakenteellisia ilmentymiä, jotka kertovat veden virtauksesta, tulvimisistä tai kuivien jaksojen ajoituksesta.

Merkitys: Kerrostumien tutkiminen on keskeistä stratigrafiassa ja paleogeografiassa. Ne mahdollistavat relatavisen iän määrittämisen, kerrostumien korrelaation eri alueilla sekä menneiden ympäristöjen ja ilmastojaksojen tulkinnan. Fossiilit sekä kerrostumien koostumus antavat lisätietoa elinympäristöistä ja aikakausien tapahtumista.

Tutkimusmenetelmät: kenttätyö, kerrosten paksuuden mittaus ja dokumentointi sekä näytteiden ottaminen laboratoriota varten. Laboratoriossa käytetään petrograafisia sekä geokemiallisia menetelmiä ja pyritään sovittamaan kerrostumien järjestys sekä ikäsekvenssit osaksi kapeaa aikaskaalaa.

Sana kerrostuma juontaa suomen sanoista kerros tai kerrostuma, jotka viittaavat kerrosten muodostamaan rakenteeseen.