puolipisteen

Puolipiste (;) on suomalaisessa kirjoituksessa käytettävä välimerkki, jonka tarkoitus on ilmaista katko hieman vahvemmin kuin pilkku mutta ei yhtä lopullisesti kuin piste. Puolipisteen nimi heijastelee sen muotoa: se on yhdistelmä pisteestä ja pilkusta, joka jakaa lauseen kaksiksi itsenäisiksi osiksi.

Puolipisteen yleisin tehtävä on yhdistää kaksi itsenäistä lausetta, kun niiden välinen ajatus on tiiviisti yhteydessä toisiinsa. Sitä käytetään myös monimutkaisissa luetteloissa, joissa kohdat itsessään sisältävät pilkkuja, jolloin toinen erottava merkki auttaa selkeyttämään lukemista. Esimerkki: "Hän lähti kotiin; ilta oli lämmin ja valoisa."

Suomen kirjoitusohjeissa puolipisteen käyttö on harkittua; usein se korvataan konjunktiolla tai jaetaan lause kahdeksi kokonaisuudeksi. Puolipisteen käytön yleisyyttä ohjaavat sekä tyylilaji että selkeyden vaatimukset, ja käytössä huomioidaan, että yhteys kahden lauseen välillä on tiivis mutta itsenäinen.

Typografisesti puolipisteen edellä ei ole välilyöntiä, sen jälkeen seuraa yksi välilyönti. Puolipiste on neutraali, muodollinen välimerkki, jota käytetään silloin, kun halutaan osoittaa kahden lauseen välinen yhteys ilman konjunktiota. Puolipisteen genetiivinen muoto on puolipisteen.