pubertetit

Pubertetti on kehitysvaihe, jonka aikana lapsesta kehittyy nuori, jolla alkaa kehon ja aivojen väliset hormonitoiminnan muutokset sekä seksuaalinen kypsyminen. Ilmiö on yksilöllinen ja etenee vaiheittain useiden vuosien aikana. Puberteetin aloittaminen ja kestot vaihtelevat yksilöllisesti, mutta tyypillisesti tytöt aloittavat noin 8–13-vuotiaana ja pojat noin 9–14-vuotiaana. Puberteetin päättyminen tapahtuu yleensä muutaman vuoden kuluessa, usein noin iässä 14–16 vuotta, mutta joillakin voi kestää pidempään tai alkaa myöhemmin.

Fyysiset muutokset ovat puberteetin näkyvimpiä piirteitä. Tyttöjen kehitykseen kuuluu rintojen alkaminen, kasvuun liittyvä karvankasvu, kuukautisten (menarche) alkaminen sekä kasvupyrähyksiä. Poikien kehitykseen kuuluvat kiveksien ja peniksen kasvu, kasvupyrähdys, äänen madaltuminen ja lisääntynyt karvankasvu. Molemmilla sukupuolilla esiintyy hiusmuutoksia, ihon rakennemuutoksia sekä mahdollisesti aknea.

Hormonaaliset mekanismit ovat puberteetin taustalla. Hypotalamus erittää gonadotropiini‑käynnistävää hormonia (GnRH), joka saa aivolisäkkeen erittämään luteinisoivaa hormonia (LH) ja follikkelia stimuloivaa hormonia (FSH). Näiden hormonien vaikutuksesta munasarjojen ja kivesien tuotanto sekä munasarjojen estrogeenit ja kiveystestosteroni käynnistävät fyysisen ja seksuaalisen kypsymisen.

Psykososiaaliset muutokset voivat sisältää mielialavaihteluita, lisääntynyttä itsenäisyyden tarvetta ja muutoskehittynyttä kehonkuvaa. Kognitiivinen kehitys etenee, ja nuoret voivat kohdata uusia sosiaalisia paineita ja identiteetin hahmottamista.

Vaihtelu ja terveys: puberteetti voi alkaa ja edetä eri tavoin eri yksilöillä ja populaarioissa. Tekijöihin kuuluvat perimä, ravitsemus, terveys ja ympäristötekijät sekä stressi. Terveellinen elämäntapa, riittävä uni ja liikunta tukevat normaalia puberteetin kulkua. Mikäli puberteetin määrätyt piirteet ovat erittäin aikaisin tai myöhäisiä ilman selvää syytä, voi olla aiheellista hakeutua lääkärin arvioon.