proteiinikuoresta

Proteiinikuori, jota kutsutaan myös kapsidiksi, on proteiinista koostuva kerros, joka ympäröi monien virusten genomin. Se toimii sekä suojana että tukirankana ja koostuu pienistä proteiinimolekyyleistä, joita kutsutaan kapsomereiksi. Kapsidi voi muodostua yksinkertaisesta rakenteesta tai monimutkaisemmasta järjestelystä, ja sen ominaisuudet määrittävät viruksen muodon sekä vakauden ympäristössä.

Kapsidin rakennetta luonnehtivat symmetrian tyypit. Yleisimmät ovat icosahedraalinen ja helikaalinen. Ei-kalvollisten virusten kapsidi muodostaa koko viruksen rakenteen, kun taas enveloped-viruksilla kapsidi on peitetty lipidikalvolla, jonka koostumus muistuttaa isäntäsolun kalvoa ja jonka pinnalla voi olla viruksen pintaproteiineja kiinnittymisen ja immuunisuojauden kannalta.

Kapsidin tehtävät ovat moninaiset: se suojaa genomia ulkoisilta rasitteilta, kuten RNAsesilta ja pH:n vaihteluilta, mahdollistaa viruksen kiinnittymisen isäntäsolun reseptoreihin sekä ohjaa viruksen päätymistä soluun ja genomin vapautumista (uncoating) oikeaan aikaan.

Rakenteen ja koostumuksen merkitys ulottuu virus – isäntävuorovaikutuksiin sekä immunologiseen vastaan. Esimerkkejä ei-enveloped viruksista ovat poliovirus ja adenovirus, kun taas enveloped viruksia ovat mm. influenssa- ja koronavirukset, joiden lipidikalvo sekä pintaproteiinit vaikuttavat tartuttavuuteen ja immuunireaktioon.

Bioteknologiassa proteiinikuoria hyödynnetään virusvapaaan nano- ja rokoteteknologiaan. Virusvastaavat palkit, kuten virusvasta- partikkeleita (VLP), voivat toimia immuunijärjestelmän kouluttajina ilman mahdollisuutta infektiona, ja niitä käytetään kehitteillä olevissa rokotteissa sekä nanomateriaalien kantajarakenteissa.