prosessointikykyä

Prosessointikykyä tarkoittaa tietojärjestelmän tai komponentin kykyä suorittaa laskennallisia tehtäviä sekä täyttää käyttöön liittyviä aikarajoituksia. Se kuvaa, kuinka nopeasti ja tehokkaasti järjestelmä voi käsitellä dataa, suorittaa algoritmeja ja tuottaa tuloksia. Prosessointikyky on sekä laitteiston että ohjelmiston ominaisuus, ja se riippuu sekä laskentaympäristöstä että käytetystä kuormituksesta.

Laitteiston osalta keskeisiä tekijöitä ovat suorittimen arkkitehtuuri, kellotaajuus, ydinten ja säikeiden määrä sekä välimuistin koko. Myö also muistiväylän kaistanleveys, muistien nopeus ja I/O-syötteiden läpäisy vaikuttavat prosessointikykyyn, erityisesti suuria datamääriä käsiteltäessä. Käytännössä tehokas prosessointi vaatii harmonian näiden komponenttien välillä sekä riittävän jäähdytyksen estämään lämpötilan mukaan tulevan suorituskyvyn alenemisen.

Ohjelmiston puolella tekijöitä ovat algoritmien aikakompleksisuus, koodin optimointi sekä kompilaattorin tarjoama optimointi. Rinnakkaistaminen, vektorointi ja tehokas muistinhallinta voivat merkittävästi parantaa prosessointikykyä. Lisäksi kuormituksen jakaminen, virtualisointi ja pilvipalveluiden skaalaus vaikuttavat kokemukseen siitä, mitä prosessointikyky tarkoittaa käytännössä tietyssä ympäristössä.

Mittauksessa käytetään esimerkiksi käsittelynopeutta, läpivirtausta, latenssia sekä erilaisia benchmark-standardeja (kuten CPU- ja väyläkohtaiset testit). Käytännössä prosessointikykyä arvioidaan kontekstissa: yksittäinen tehtävä, pyyntömäärä ja käytettävä ohjelmisto.