polysakkarideiden

Polysakkaridit ovat suuria hiilihydraatteja, jotka muodostuvat pitkiä monosakkaridimolekyylejä glykosidisten sidosten kautta. Ketjut voivat olla lineaarisia tai haarautuneita, ja niiden pituus voi ulottua sadoista tuhansiin monomeereihin. Niillä on sekä rakennetta että energiavarastointia koskevia tehtäviä, ja ne osallistuvat erilaisiin biologisiin prosesseihin.

Polysakkaridit jaotellaan homopolysakkarideihin, joissa on sama monosakkaridi, sekä heteropolysakkarideihin, joissa on useita eri monosakkarideja. Esimerkkejä homo­polysakkarideista ovat cellulose (kasvien soluseinien rakennusaine; β-1,4-sidos), tärkkelys (kasvien varastohiili; amyloosi α-1,4-sidoksilla ja amylopektiinillä α-1,6-haaroituksilla) sekä glycogen (eläinten varastoituminen; runsas haarautuminen). Heteropolysakkarisiin kuuluvat muun muassa pektinit sekä mikrobien ja elintarvikkeiden polysakkaridit kuten alginaatit ja carrageenat, joita käytetään sakeuttajina, geeliyttäjinä ja stabilointiaineina.

Biokemiallisesti polysakkaridit syntetisoidaan soluissa glykosidisten sidosten muodostavien entsyymien eli glykosyltransferaasien avulla käyttämällä aktivoituja sokerijohdannaisia kuten UDP-glukoosia, UDP-galaktosea tai GDP-mannosea. Monomeerien koostumus ja sidostyyppi määrittävät kemialliset ominaisuudet sekä biologisen roolin ja hajoamisnopeuden.