poikkeustilanteita

Poikkeustilanteita tarkoittaa tilanteita, joissa normaalit yhteiskäytännöt ja palvelut eivät selviydy ilman erikoistoimia. Tällaiset tilanteet aiheuttavat laajaa häiriötä, vaarantavat ihmisten terveyteen, turvallisuuteen tai omaisuuteen sekä uhkaavat kriittisten toimintojen sujuvuutta. Poikkeustilanteita edellyttävät usein nopeaa tilannearviota, koordinointia viranomaisten ja toimijoiden välillä sekä käyttöönottoa erikoisvalmiuksia ja poikkeusjärjestelyjä.

Yleisimpiä poikkeustilanteita ovat luonnonuhkat kuten tulvat, myrskyt, metsäpalot sekä suuronnettomuudet käytännössä missä tahansa tuotanto- tai liikennejärjestelmässä; terveydelliset kriisit kuten epidemiat tai pandemiat; sekä turvallisuusuhkat, esimerkiksi laajat kyber- tai infrastruktuurikriisit sekä väkivaltaiset tapahtumat. Tilanteet voivat olla äkillisiä tai pitkittyneitä ja niihin liittyy usein tarve suojautumiseen, evakuointeihin tai tilapäisiin palvelujen korvauksiin.

Hälytys- ja valmiustoimet sekä kriisien hallinta kuuluvat monien maiden hallintorakenteiden keskeisiin tehtäviin. Poikkeustilanteissa toteutetaan riskinarviointeja, laaditaan ja mahdollistetaan poikkeusvalmiuksia sekä mobilisoidaan julkista ja yksityistä sektoria, pelastustoimea, terveydenhuoltoa ja infrastruktuuria. Viestintä on keskeistä: kansalaisille annetaan selkeää ohjeistusta, suojautumisneuvoja sekä päivityksiä tilanteen kehittyessä.

Poikkeustilanteisiin liittyvät oikeudelliset ja sosiaaliset ulottuvuudet voivat vaihdella maittain, mutta yhteistä on tarve suojella terveyttä ja turvallisuutta sekä palauttaa palvelut normaalille tasolle mahdollisimman nopeasti. Termiä käytetään laajalti suomalaisessa julkisessa keskustelussa kuvaamaan monenlaisia poikkeuksellisia tilanteita.