plutoniset

Plutoniset kivilajit ovat magmasta muodostuneita kivilajeja, jotka kiteytyivät syvällä Maan kuoressa jäähtyessä ja kiteytyessä hitaasti intruusioiden aikana. Tämä syvällinen jäähdytys mahdollisti suurten kristallien muodostumisen ja phanerittisen, helposti paljaalla silmällä erottuvan rakenteen. Plutoniset kivilajit eroavat pintaan asti jäähtyneistä vulkani- tai erottuvista kivistä, joissa kitesuudet ovat usein hienomotoria tai lasittuneita.

Rakeisuus ja mineraalikoostumus vaihtelevat lajeittain, ja plutoniset kivilajit jaetaan usein maadoittuvasti felsisiin, intermedioihin ja mafisiin ryhmiin. Esimerkkejä felsisestä plutonisesta kivilajista ovat graniitti ja graniodioriitti, joissa päämineraaleina ovat kvartsi, plagioki (ja/tai orthoklaasi) sekä mika. Mafiset plutonit sisältävät päämineraaleinaan pyrokseeniä, amfibolia ja mahdollisesti oliiviinia, ja niihin kuuluvat gabro ja dioriitti. Ultramafiset vaihtoehdot, kuten peridotiiitti, ovat harvinaisempia mutta osa plutonista toimijakokonaisuutta.

Muuttujina intruusoiden muoto ja koko vaikuttavat kivilajin tyypin määrittelyyn. Plutoniset kivilajit voivat esiintyä suurina tunkeumina kuten batholiitteina sekä pienemmillä rakenteilla kuten stockeina, sillienä tai dikeinä. Batholiit voivat peittää laajoja aluetta, kun taas pienemmät intruusiot ovat tyypillisiä paikallisten geologisten kerrostumien sisällä.

Plutoniset kivilajit muodostavat merkittävän osan maankuoren rungosta ja ovat tärkeitä sekä geologisessa tutkimuksessa että taloudellisessa kontekstissa, sillä niissä esiintyy usein malmivarantoja ja ne palvelevat rakenneteräkset sekä muiden kivimateriaalien lähteinä.