kivilajista

Kivilajit ovat geologian perusyksiköitä, jotka muodostuvat yhdestä tai useammasta mineraalista. Niiden ominaisuudet ja syntyhistoria ovat keskeisiä maanpinnan ja maankuoren rakenteen ymmärtämisessä. Geologiassa kivilajit jaotellaan kolmeen pääryhmään kivilajin alkuperän mukaan: magmakivilajit, sedimentaariset kivilajit ja metamorfiset kivilajit. Näiden ryhmien avulla voidaan hahmottaa kivilajien kiertokulkua ja maan kehitystä.

Magmakivilajit syntyvät magmasta, joka kiteytyy joko syvällä maankuoren sisällä intrusivisesti tai pinnan lähettyvillä purkautuessaan eksusivisesti. Intrusiviset kivilajit, kuten graniitit ja dioriitit, muodostuvat hitaasti syvällä. Eksusiviset kivilajit, kuten basalttit ja riolii, kiteytyvät nopeasti pinnan läheisyydessä. Magmakivilajeja on runsaasti erilaista koostumusta ja rakennetta, ja ne voivat olla felsisiä tai mafoisi, mikä heijastaa niiden mineraalikoostumusta.

Sedimentaariset kivilajit muodostuvat sedimenttien kerrostumisesta, tiivistymisestä ja diagenesistä. Yleisiä tyyppejä ovat hiekka- ja savekivet sekä kalkkikivet; usein niihin liittyy fossiilijäämiä ja kerroksellisuutta. Sedimentaariset kivilajit kertovat menneistä ympäristöistä ja ilmastosta sekä siitä, miten alueet ovat aikojen saatossa muuttuneet.

Metamorfiset kivilajit syntyvät kiven uudelleenjärjestäytymisestä paineen ja lämpötilan vaikutuksesta ilman, että kivi sulaa. Ne voivat olla foliated- tai non-foliated-rakenteisia, ja niihin kuuluvat muun muassa gneissi, marmori ja kvartsiitti. Metamorfismi muuttaa mineralogiaa ja rakennetta, jolloin alkuperäinen kivilaji voi muuntautua uuteen luonteeseen.

Kivilajit ovat keskeisiä rakennus- ja maaperägeologiassa. Niiden tutkimus paljastaa menneitä ympäristöjä, geologisia prosesseja sekä luonnonvarojen sijainnin ja käytön.