dikeinä

Dikeinä ovat geologiassa tabulaarisia magmasta muodostuneita intruusioita, jotka tunkeutuvat olemassa olevien kivilajien läpi ja kiteytyvät. Ne ovat tyypillisesti discordant suhteessa ympäröivään kivimuodostelmaan, eli ne leikkaavat kerrostumia niiden kulkua vastaan. Dikes voivat olla kapeita tai paksuja, ja niiden pituus voi ulottua metreistä jopa satoihin kilometreihin. Suunta on usein jyrkkä tai kalteva, riippuen paineolosuhteista ja kallion rikkonaisuudesta.

Koostumus vaihtelee felsisistä (hienorakeisemmista) mafic-kivisiin. Yleisimpien jätelajien joukkoon kuuluvat basalt, rioliitti, andesiitti sekä joissain tapauksissa granodioriitti. Reunalta dikes ovat jäähdytettyjä ja niiden lähellä kivilaji voi olla karkearakeisempi, koska jäähdytys on ollut nopeampaa.

Dikes eroavat sillistä sillä, että sillit kulkeutuvat kerrostumien väliin ja ovat suhteessa kerrostumiin parallel, kun dikes leikkaavat kerrostumia. Dikeiden ryhmittymät muodostuvat dikesparvista, jolloin useita samanaikaisia intruusioita esiintyy saman magmaprojektion aikana.

Dikeillä on tärkeä merkitys geologiassa, koska ne kertovat magman liikkeen reiteistä ja maankuoren kehityksestä. Ne auttavat ajoittamaan magmatiskan tapahtumia ja voivat toimia mineraalivarantojen muodostuksen kanavina. Dikeiden tutkimus antaa tietoa myös alueen geologisesta historiasta sekä tectonisten prosessien aikatauluista.