kivimateriaalien

Kivimateriaalien käsite kattaa luonnonkivilajien sekä kiviainesten, joita louhitaan, jalostetaan ja käytetään rakennus- sekä infrastruktuuriprojekteissa. Ne voivat olla sekä rakennuskivenä käytettäviä dimension stones että murskattua tai jauhettua kiviainesta, jota hyödynnetään betonissa, asfaltissa ja tierakenteissa.

Kivimateriaaleja voidaan jakaa pääasiallisesti kahteen ryhmään: luonnonkivitekniikkaan liittyvät rakennuskivet, kuten graniitti, kalkkikivi, marmori ja muut koriste- tai rakenteelliset kivilajit, sekä kiviainesmateriaalit, joita ovat hiekka, sora sekä murskattu kivi. Näillä materiaaleilla on erilaiset ominaisuudet ja sovellukset riippuen kivilajin koostumuksesta, koosta ja käsittelystä.

Ominaisuudet ja laadunvarmistus perustuvat kivilajin fysikaalisiin ja kemiallisiin ominaisuuksiin. Tärkeimpiä tekijöitä ovat kovuus, tiheys, vedenimeytyminen, pakkasenkestävyys, kulutuskestävyys sekä ulkonäkö ja värivaihtelu. Laatu varmistetaan laboratorio- ja kenttäkokein sekä valmistajan että standardien mukaisella laadunvalvonnalla. Kivimateriaalien käyttö edellyttää myös asianmukaista materiaalin soveltuvuuden arviointia kohteeseen ja käyttötarkoitukseen.

Käyttökohteet vaihtelevat arkkitehtonisista ja koristeellisista markiineista ja julkisivuista rakennuskivien tekijöihin sekä kiviaines käytettynä betonissa, tienrakenteissa, sillankorjauksissa ja maisemoinnissa. Materiaalien saatavuus ja joustavat ominaisuudet vaikuttavat valintoihin sekä kustannuksiin.

Ympäristö ja kestävyys ovat keskeisiä kysymyksiä: louhinnan vaikutukset maisemaan, energiankulutus ja päästöt sekä lopputuotteiden kierrätettävyys ja kierrätyskäyttö. Kivimateriaalien kestävyys sekä mahdolliset uusimman teknologian ratkaisut, kuten kierrätyskivien käyttö, huomioidaan suunnittelussa ja toimittajien valinnassa.