päämineraaleina

Päämineraaleina tarkoitetaan kivilajin koostumuksessa suurinta roolia näytteleviä mineraaleja, joiden määrä ja laatu määrittävät kivilajin luonteen. Käsite korostaa suhdelukua: päämineraalit ovat tavallisesti primaarisia ja muodostuneet kivilajin alkuperäisessä muodostumisvaiheessa; pienemmät lisä- ja sekundaariset mineraalit voivat kehittyä myöhemmin, esimerkiksi rapautumisessa tai metamorfisessa muutoksessa.

Igneisissä kivissä päämineraaleina ovat kivilajin tyypin mukaan kvartsia ja plagioklaasia felsisissä kivissä kuten graniitissa ja granodioriitissa, sekä oliviini, pyroxeen ja plagioklaasi mafiisissa kivissä kuten basaltissa ja gabbroissa. Nämä mineraalit määrittävät kivilajin identiteetin, tiheyden ja värin sekä esimerkiksi sen työsyvyysominaisuudet.

Sedimentaarisissa kivissä päämineraaleina ovat yleisimmin kvartsia ja plagioklaasia detritaalisissa kivissä, sekä kalkkikivissä kalkkinen kalsiitti ja dolomiitti. Näiden päämineraalien koostumus kertoo ympäristöstä, jossa kivilaji on muodostunut, sekä sen sementoitumisesta ja rapautumisesta syntyvien prosessien luonteesta.

Metamorfisissa kivissä päämineraalit määräytyvät sekä alkuperäisen kivilajin koostumuksesta että metamorfisen tilan mukaan; yleisiä ovat kvartsia, plagioklaasia sekä mika-ryhmän mineraaleja, ja korkeammilla lämpötiloilla tai paineilla voi muodostua lisämineraaleja kuten granaattia. Päämineraalit ovat avaintekijöitä kivilajin luokituksessa ja mineraalivarojen tulkinnassa.