lisämineraaleja

Lisämineraaleja, eli hivenaineita, ovat kivennäisaineet, joita elimistö tarvitsee pieninä määrinä. Ne ovat sekä ruokavaliosta saatavia että ravintolisien tai fortifikaation (ruoan rikastuttamisen) kautta lisättyjä. Hivenaineet toimivat entsyymien kofaktoreina, vaikuttavat aineenvaihduntaan sekä kilpirauhasen ja immuunijärjestelmän toimintaan.

Yleisimmät lisämineraalit ovat rauta, sinkki, kupari, mangaani, jodi, seleeni, kromi ja molybdeeni. Niillä on monia tehtäviä: rauta kuljettaa happea veressä, seleeni ja sinkki osallistuvat antioksidantti- ja immuniteettitoimintoihin, jodi on kilpirauhasen hormonien rakennusaine, ja muut mineraalit toimivat entsyymien kofaktoreina sekäaineenvaihdunnan säätelijöinä. Puutostilat voivat aiheuttaa monenlaisia terveydellisiä ongelmia.

Fortifikaatio tarkoittaa mineraalien lisäystä elintarvikkeisiin. Esimerkkejä ovat jodi suolassa sekä fluori joissain maissa juomaveden tai elintarvikkeiden kautta. Ravintolisät voivat täydentää ruokavaliota, mutta tarve ja annostus vaihtelevat yksilöllisesti iän, sukupuolen, terveydentilan ja ruokavalion mukaan.

Imeytyminen ja yhteisvaikutukset vaihtelevat: C-vitamiini parantaa raudan imeytymistä, kun taas fytaatit, liiallinen kalsium tai kofeiini voivat heikentää joidenkin mineraalien imeytymistä. Joillakin mineraaleilla on vuorovaikutuksia toisiin tai lääkkeisiin, joten tasapainoinen ruokavalio on tärkeä.

Turvallisuusnäkökohdat: Liiallinen lisämineraalien saanti voi olla haitallista. Esimerkiksi rautaa ja seleenia voi kertyä liikaa pitkällä aikavälillä. Suosituksia noudatetaan ja tarvittaessa ravintolisien käytöstä neuvotaan terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.