sekäaineenvaihdunnan

Seka-aineenvaihdunnalla tarkoitetaan aineenvaihdunnallista tilaa, jossa elimistö käyttää yhdistettyä energiaa hiilihydraateista ja rasvoista. Normaalisti elimistö pyrkii ensisijaisesti hyödyntämään hiilihydraatteja energiaksi niiden nopeamman saatavuuden vuoksi. Rasvoja käytetään energiaksi pidemmissä suorituksissa tai silloin, kun hiilihydraattivarastot ovat vähissä. Seka-aineenvaihdunta on yleinen tila terveillä ihmisillä erityisesti levossa ja matalatehoisessa liikunnassa.

Tämä aineenvaihdunnallinen tila on dynaaminen ja riippuu useista tekijöistä, kuten fyysisestä aktiivisuudesta, ruokavaliosta, hormonitoiminnasta ja yleisestä terveydentilasta. Esimerkiksi pitkäkestoisen harjoituksen aikana rasvojen osuus energiantuotannossa kasvaa merkittävästi. Vastaavasti lyhyen ja intensiivisen ponnistuksen aikana hiilihydraatit ovat pääasiallinen energianlähde. Ruokavaliolla on suuri vaikutus siihen, kumpaa energianlähdettä elimistö painottaa. Korkea hiilihydraattipitoinen ruokavalio suosii hiilihydraattien käyttöä, kun taas matalahiilihydraattinen tai rasvapitoinen ruokavalio voi lisätä rasvojen polttamista.

Seka-aineenvaihdunnan optimointi voi olla merkityksellistä esimerkiksi urheilusuorituksen parantamiseksi tai painonhallinnassa. Kehittämällä elimistön kykyä hyödyntää tehokkaasti molempia energianlähteitä voidaan parantaa kestävyyttä ja edistää rasvanpolttoa. Terveellinen ja monipuolinen ruokavalio yhdistettynä säännölliseen liikuntaan tukevat yleensä elimistön normaalia ja tasapainoista seka-aineenvaihduntaa.