pigmenttisävyn

Pigmenttisävy on pigmentin havaittu väri tietyssä sideaineessa ja valonlähteessä. Se määräytyy pääasiassa pigmentin spektrin absorptio- sekä heijastusominaisuuksien perusteella, mikä määrittää sävyn eli väriluokan punaisesta kohti sinistä tai keltaista. Havaittu sävy riippuu myös sideaineesta, pigmentin kerrospaksuudesta, pinnasta ja valonlähteestä; ohut kerros voi näyttää erilaista sävyä kuin paksu. Yksittäisen pigmentin sävy voi lisäksi muuttua eri valaistusolosuhteissa, ilmiötä kutsutaan metameriaksi.

Käytännössä pigmenttisävy ohjaa värin sekoittamista ja palettisuunnittelua maalaamisessa, printtaamisessa ja pigmenttien formuloinnissa. Sävyn mukaan pigmentit voidaan luokitella lämpimiksi tai viileiksi, ja niiden avulla ennustetaan, miten ne sekoittuvat toistensa kanssa subtractiivisesti. Jotkin pigmentit muuttavat sävyään laimennettaessa, kerrostettaessa tai vastaväriä käytettäessä, kun taas toiset säilyttävät vakaamman sävyn.

Mittaus ja dokumentaatio: Sävy voidaan kuvata väriavaruilla kuten Munsell tai CIE L*a*b*. Taidepigmenttien katalogit ilmoittavat tyypillisesti likimääräisen sävyn luokan sekä muita ominaisuuksia, kuten valonkestävyyden, läpinäkyvyyden ja värikarheyden voimakkuuden. Ymmärrys pigmenttisävystä tukee tarkkaa värin tuotantoa, restaurointia ja materiaalien sovittamista.

Huomioita: Sävy on erillinen arvolle (vaaleus) ja kylläisyydelle (värin voimakkuus). Pigmenttisävy ei yksin määritä soveltuvuutta, vaan myös valon kesto, pigmentin pigmenttikiilto, partikkelikoostumus ja sideaineen yhteensopivuus ovat tärkeitä tekijöitä. Metamerismin mahdollisuus tulisi ottaa huomioon erityisesti ristivärää ja valausta vaihdellessa.