pienialueet

Pienialueet ovat Suomessa käytettäviä pienempiä maankäyttö- ja alueen suunnittelun yksiköitä. Niitä määritellään kunnallisessa suunnittelutoimessa, ja ne voivat muodostua kaupungin osien, naapurustojen tai erityisten luonnon- ja kulttuuriarvojen ympärille. Pienialueiden tarkoituksena on tukea kohdennettua suunnittelua ja hallita muutoksia tehokkaasti.

Käytännössä pienialueet toimivat suunnittelun välineinä. Niiden avulla voidaan laatia tarkempia kaavareittejä ja ohjata rakentamista sekä palvelujen järjestämistä pienemmissä, hallittavissa kokonaisuuksissa. Ne voivat myös tukea ympäristö- tai kulttuurivaikutusten arviota sekä kuntien yhteydenpitoa asukkaisiin ja sidosryhmiin.

Rajojen määrittely perustuu usein paikallisiin tekijöihin kuten maankäytön nykytilaan, liikenneinfrastruktuuriin, maaperään sekä luonnon- ja kulttuuriarvoihin. Pienialueet ovat joustavampi keino reagoida muutoksiin kuin suuret, vakiintuneet suunnitteluyksiköt, ja ne mahdollistavat nopeamman päätöksenteon tietyillä osa-alueilla.

Lainsäädäntö: Pienialueiden suunnittelua ohjaavat Suomen maankäyttö- ja rakennuslaki sekä muu alueiden suunnitteluun liittyvä lainsäädäntö. Kunnat voivat käyttää pienialueita sekä yleiskaavan että asemakaavan yhteydessä kehityksen ja palvelujen järjestelyn tavoitteiden saavuttamiseksi.

Käyttöesimerkkejä ovat tonttien täydennysrakentamisen kohdat kaupungeissa, pientalovetoinen alueiden kehittäminen sekä kulttuuri- ja luonnonarvoiltaan herkkien alueiden suojelua ja hallintaa varten tehtävät rajaukset.