perussuureet

Perussuureet ovat fysiikan mittausmaailman perusmittasuuria, jotka eivät ole johdettavissa muista suureista, vaan joista muut suureet voidaan määritellä tai johtaa. SI-järjestelmässä ne muodostavat mittaamisen perustan ja varmistavat mittausten universaalin yhteismitallisuuden.

Siinä on seitsemän perusluonnetta: pituus, massa, aika, sähkövirta, termodynaaminen lämpötila, ainemäärä ja valovoima. Näiden perussuureiden yleisimmät nimet ja yksiköt ovat: pituus (metri, m), massa (kilogramma, kg), aika (sekunti, s), sähkövirta (ampeeri, A), termodynaaminen lämpötila (kelvin, K), ainemäärä (mooli, mol) ja valovoima (kandela, cd). Näistä muodostuvat lukuisat muut mittasuhteet, kuten nopeus, voima ja energia, jotka ovat derived- eli johdettuja suureita.

Historian ja määritelmien näkökulmasta perusmitat ovat kehittyneet kohti kiinteitä fysiikan vakioita. Vuoden 2019 SI-perusmittojen uudistus määritteli perusmittaukset kiinteiden vakioiden kautta: metre määritellään valonnopeuden c kautta, kilogramma Planckin vakion h kautta, sekunti cesium-133-atomin siirtymän avulla, ampeeri sähkövarauksen kautta, kelvin Boltzmannin vakion kautta, mooli Avogardon luvun kautta ja kandela kiinteän valovoiman standardin kautta. Näin perussuureet pysyvät vakaana ja universaalina pohjana mittauksille.

Perussuureiden käsite erottaa itsensä johdetuista suureista, kuten nopeudesta, voimasta tai energiasta. Se mahdollistaa vertailut ja toistettavuuden eri laboratoriorganisaatioissa ja maissa.