peruskysymyksen

Peruskysymyksen (gen. peruskysymyksen) käsite kuvaa suomenkielisessä keskustelussa ja tieteellisessä ajattelussa keskeistä kysymystä, joka ohjaa ja jäsentää tutkimusta, opetusta tai keskustelua. Se on yleensä lyhyt, avoin ja merkityksellinen kysymys, jonka vastaus voi ohjata laajempaa analyysia.

Etymologia ja käyttö: sana muodostettu yhdistämällä perus- ja kysymys. Perus- viittaa perustaan tai olennaisuuteen, kun taas kysymys viittaa tiedusteluun. Genetiivi peruskysymyksen osoittaa omistussuhteen tai toiminnan, esimerkiksi peruskysymyksen asettaminen, määrittäminen tai ratkaiseminen. Käyttökonteksteja ovat filosofia, koulutus, tutkimus sekä laajempi julkinen keskustelu.

Käyttökontekstit: filosofiassa peruskysymys voi olla olemassaolon, tiedon tai arvojen keskeinen ongelma, joka ohjaa argumentaatiota. koulutuksessa peruskysymys määrittelee oppimiskokonaisuuden suunnan ja auttaa oppilaita ymmärtämään koko aihealueen olennaisuudet. tutkimuksessa peruskysymys toimii tutkimuksen fokuksena ja johtaa tutkimuskysymyksiä sekä menetelmiä. julkisessa keskustelussa se auttaa jäsentämään keskustelun ongelmakenttää ja prioriteetteja.

Muodostaminen ja hyvä käytäntö: hyvä peruskysymys on selkeä, ytimekäs, avoin ja merkityksellinen; se on tarpeeksi laaja luovaan ja monitieteiseen tarkasteluun mutta myös rajattu siten, että siihen voidaan vastata käytettävissä olevin tiedoin ja menetelmin. Peruskysymys usein eroaa tarkemmasta tutkimuskysymyksestä siinä, että se määrittelee suunnan laajemmassa kontekstissa. See also: tutkimuskysymys, johtokysymys, kysymyksenasettelu.

---