peruseläkejärjestelmänä

Peruseläkejärjestelmä viittaa sosiaaliturvajärjestelmään, jossa kaikille kansalaisille tai asukkaille maksetaan säännöllistä, ehdotonta rahasummaa. Tämän summan tarkoituksena on varmistaa perusturva ja taata riittävä toimeentulo elämän eri vaiheissa, erityisesti vanhuudessa, mutta järjestelmä voi kattaa myös muita elämäntilanteita kuten työkyvyttömyyttä tai työttömyyttä.

Peruseläkejärjestelmän keskeinen periaate on universaalisuus, eli etuudet ovat kaikille samanlaiset riippumatta henkilön tuloista, varallisuudesta tai aiemmasta työhistoriasta. Tämä erottaa sen monista perinteisistä sosiaaliturvajärjestelmistä, jotka perustuvat tarveharkintaan tai työhön sidottuihin oikeuksiin. Peruseläkejärjestelmän rahoitus voi tapahtua verovaroista tai muista julkisista varoista.

Keskustelu peruseläkejärjestelmistä liittyy usein sosiaalipolitiikan uudistamiseen ja työmarkkinoiden muutoksiin. Kannattajat uskovat, että se voisi yksinkertaistaa byrokratiaa, vähentää köyhyyttä ja epätasa-arvoa sekä tukea yrittäjyyttä ja elinikäistä oppimista. Vastaavasti kriitikot nostavat esiin huolia rahoituksen kestävyydestä, kannustimien muutoksista ja siitä, miten järjestelmä vaikuttaisi yhteiskunnan yleiseen hyvinvointiin ja talouteen. Maailmalla on kokeiltu ja tutkittu erilaisia peruseläkemalleja, mutta laaja-alaista, pysyvää peruseläkejärjestelmää ei ole laajalti otettu käyttöön.