peittoalueen

Peittoalueen tarkoittaa telekommunikaation verkon maantieteellistä aluetta, jossa käyttäjät voivat saada palveluita, kuten puheluita ja tiedonsiirtoa, kohtuullisella laadulla. Termiä käytetään sekä yleisesti että teknisissä yhteyksissä kuvaamaan alueellista palvelun kattavuutta.

Sen laajuuteen ja laatuun vaikuttavat monet tekijät. Infrastruktuurin tiheys ja teknologia, käytetty radiotaajuusalue, lähetinvoima sekä antennien sijoittelu määrittävät, miten laajalle alueelle signaali kantaa. Maasto, rakennukset, kasvillisuus sekä sääolosuhteet voivat heikentää signaalia ja siten peittoaluetta. Myös häiriöt ja verkon käytön kuormitus vaikuttavat siihen, millaista laatua käyttäjät kokevat.

Mittaaminen ja kartoitus tehdään sekä ulko- että sisätiloissa. Operaattorit tuottavat peittokarttoja, suorittavat mittausajoja ja hyödyntävät mallinnusta sekä simulaatioita peittoalueen suunnittelussa. Keskeisiä mittareita ovat signaalin voimakkuus, datanopeus ja yhteyden luotettavuus. Peittoalueet voivat vaihdella alueittain ja ajoittain liikkuvan käytön mukaan.

Sisäinen peitto (sisäpeitto) on usein heikompi kuin ulkoinen peitto (ulkokeitto) johtuen rakennusmateriaaleista, kuten betonista ja teräksestä. Ratkaisuja ovat sisäverkon lisäarmatut ratkaisut, piensolut, toistimet ja laitetoimitukset kuten DAS-järjestelmät sekä MIMO- ja beamforming-tekniikat.

Käyttäjälle peittoalueen tunteminen auttaa löytämään parempia palvelupisteitä ja suunnittelemaan tarvittaessa lisäyksiä tai vaihtoehtoja, kuten langattomat offload-ratkaisut. Peittoalue on jatkuva osa operaattorin verkon suunnittelua ja kehittämistä, jotta palvelu säilyy kattavana ja luotettavana.