paniikkihäiriöt

Paniikkihäiriö on mielenterveyden häiriö, jolle on ominaista odottamattomien ja toistuvien paniikkikohtausten esiintyminen. Paniikkikohtaus on äkillinen, voimakas pelon tai ahdistuksen tunne, joka saavuttaa huippunsa muutamassa minuutissa. Kohtauksen aikana voi ilmetä monenlaisia fyysisiä ja psyykkisiä oireita, kuten sydämentykytystä, hikoilua, vapinaa, hengenahdistusta, rintakipua, pahoinvointia, huimausta, todellisuudentajun hämärtymistä tai kuolemanpelkoa.

Ihmiset, jotka kärsivät paniikkihäiriöstä, saattavat pelätä seuraavaa kohtausta ja pyrkiä aktiivisesti välttämään tilanteita tai paikkoja, joissa he kokevat kohtausten olevan todennäköisempiä. Tämä voi johtaa merkittäviin toimintakyvyn laskuihin ja elämänlaadun heikkenemiseen. Paniikkihäiriön syitä ei täysin tunneta, mutta uskotaan, että siihen vaikuttavat sekä geneettiset että ympäristötekijät. Siihen voi liittyä esimerkiksi tiettyjä elämäntapahtumia tai perinnöllistä alttiutta.

Paniikkihäiriötä hoidetaan yleensä yhdistelmällä psykoterapiaa ja lääkehoitoa. Kognitiivinen käyttäytymisterapia on osoittautunut tehokkaaksi, auttaen yksilöitä tunnistamaan ja muuttamaan pelkoon ja ahdistukseen liittyviä ajatusmalleja ja käyttäytymistä. Lääkehoito, kuten tietyt masennuslääkkeet tai ahdistuneisuutta lievittävät lääkkeet, voi auttaa hallitsemaan kohtauksia. Varhainen diagnoosi ja hoito ovat tärkeitä parhaan mahdollisen toipumisen kannalta.