palautusmenettelyllä

Palautusmenettelyllä tarkoitetaan viranomaisten noudattamaa prosessia, jonka tarkoituksena on poistaa maasta ulkomaalainen, jolla ei ole laillista oleskeluoikeutta tai jonka oleskelulupa on rauennut. Menettelyä säätelevät sekä kansallinen lainsäädäntö että EU-lainsäädäntö, erityisesti EU:n palautusdirektiivi 2008/115/EC. Direktiivin tavoitteena on tehokas, oikeudenmukainen ja johdonmukainen palautus ottaen huomioon ihmisoikeudet sekä suojelua tarvitsevat henkilöt.

Keskeiset piirteet ovat oikeus tulla kuulluksi sekä saada oikeudellista apua, oikeus hakea oikaisua tai muutosta päätöksiin, sekä mahdollisuus vapaaehtoiseen palautukseen. Mikäli henkilö ei lähde vapaaehtoisesti, voidaan siirtää täytäntöön valvottua tai pakottavaa poistamista väliaikaisesti asetettujen määräaikojen puitteissa. Prosessin aikana selvitetään tilapäiset suojelutarpeet sekä yksilön turvallisuus- ja terveysnäkökohdat.

Oikeudet ja suojelutoimet: henkilöllä on oikeus saada tiedot asiastaan ja asianmukaista oikeudellista neuvontaa; oikeus käyttää muutoksenhakukeinoja; erityissääntöjä sovelletaan alaikäisiin, perheisiin sekä henkilöihin, joissa on erityisiä suojelutarpeita. Mahdolliset viittaukset vapaaehtoiseen palautukseen ja humanitaarisiin poikkeuksiin voivat vaikuttaa aikatauluihin ja toimenpiteisiin.

Käytännön soveltaminen: useimmissa maissa palautusmenettelyä hoitavat maahanmuuttovirasto ja viranomaiset, usein yhteistyössä poliisin kanssa. Määräajat, käytännöt ja valitusmahdollisuudet vaihtelevat maittain, mutta noudatetaan perusperiaatteita oikeudenmukaisuudesta, oikeusturvasta sekä inhimillisistä olosuhteista.