paikkatunnistukset

Paikkatunnistukset ovat geoinformatiikan yhteydessä käytettäviä paikkojen yksilöllisiä tunnisteita, joiden tarkoituksena on mahdollistaa paikkaan täsmällinen viittaus riippumatta sen nimestä, osoitteesta tai koordinaateista. Tunnisteiden tulisi olla pysyviä ja luotettavia, jotta ne voivat toimia yhteisenä viitetasona useille tiedoille.

Niiden päätehtävä on tiedon integrointi: ne mahdollistavat erilaisten aineistojen yhteenkytkemisen, parantavat tiedon laatua ja helpottavat hakua sekä kartoitusta. Paikkatunnistuksia käytetään kunta- ja alueyksiköiden, maastokohteiden, infrastruktuurin sekä luonnonalueiden kuvaamiseen ja luettelointiin.

Ylläpito ja vastuut: paikkatunnistuksia hallinnoivat tyypillisesti viranomaiset ja rekisterit. Suomessa keskeisiä toimijoita ovat Maanmittauslaitos sekä muut julkiset viranomaiset, jotka julkaisevat paikkatietoa sekä tunnistekoostumuksia. Julkiset palvelut, kuten Paikkatietoikkuna, hyödyntävät paikkatunnuksia tiedon esittämisessä ja jakamisessa.

Rakenne ja yhteentoimivuus: tunnisteet voivat olla numeerisia tai alfanumerisiä ja ne voivat olla kytkettyjä metatietoihin kuten kohteen geometria, voimassaolo ja omistajuus. Kansainvälisesti on toivottavaa, että tunnisteet ovat pysyviä ja niiden hallinta nojautuu auktoriteetteihin tai standardeihin, jotta tiedot pysyvät yhteensopivina eri järjestelmien välillä.

Esimerkki käytöstä: tilastotietokantojen paikkatiedot voidaan linkittää toisiinsa paikkatunnusten kautta, mikä mahdollistaa tarkemman analyysin ja tiedon yhdistämisen ilman nimeen tai osoitteeseen liittyvää epävarmuutta.