päätöksentekopainotteisuutensa

Päätöksentekopainotteisuus on organisaatio- ja käyttäytymistieteissä käytetty käsite, joka kuvaa yksilön, ryhmän tai organisaation taipumusta asettaa päätöksenteon toiminnan keskiöön. Se tähdentää sitä, miten tärkeänä pidetään päätöksen tekemistä suhteessa muuhun toimintaan, kuten tiedon hankintaan, suunnitteluun tai toteutukseen. Päätöksentekopainotteisuudensa voidaan arvioida muun muassa nopeuden, päätösten läpinäkyvyyden ja vastuunjaon kautta.

Termi muodostuu sanoista päätöksenteko (päätösten tekeminen), painotus (emphasis) sekä -isuus, ja sen genetiivinen muoto päätöksentekopainotteisuutensa viittaa sellaisen taipumuksen astetta, jolla jokin toimija tai organisaatio asettaa päätöksenteon etusijalle.

Käyttö ja kontekstit ovat moninaisia. Sitä käytetään yleisesti organisaatio- ja johtamiskirjallisuudessa sekä politiikan tutkimuksessa kuvaamaan sitä, miksi tietyt päätökset tehdään nopeasti tai huolellisesti, ja miten organisaatio tasapainottaa päätöksenteon nopeuden, riskienhallinnan ja viestinnän. Mittaaminen voi perustua strukturoituihin kyselyihin, haastatteluihin sekä laadullisiin analyysiin päätöksentekoprosessien vaiheiden painotuksista.

Kritiikit ja rajoitteet liittyvät määrittelyjen ja mittareiden vaihtelevuuteen sekä kulttuurisiin eroihin. Päätöksentekopainotteisuudesta ei ole yhtä universaalia mittaria, ja sen tulkinta voi vaihdella organisaatiokohtaisesti sekä kontekstista riippuen. Silti käsite auttaa jäsentämään johtamisen ja päätöksenteon dynamiikkaa sekä sen vaikutuksia organisaation toimintaan.