päästöttömyyteen

Päästöttömyyteen liittyvä käsite kuvaa tavoitteellista siirtymää, jossa kasvihuonekaasupäästöt pyritään pienentämään niin, että toiminnan kokonaispäästövaikutus ilmastoon on mahdollisimman lähellä nollaa. Tämä voi tarkoittaa sekä päästöjen välitöntä vähentämistä että loput päästöt kompensoidaan tai poistoilla neutralisoidaan.

Päästöjä vähentävän toiminnan keskiö on useilla sektoreilla: energiantuotannossa uusiutuvan energian osuuden lisääminen ja energiatehokkuus; liikenteessä sähköistys, biopolttoaineet ja vähäpäästöiset ratkaisut; teollisuudessa prosessimuutokset ja energiatehokkuus; rakennuksissa lämmitys- ja jäähdytysratkaisut sekä älyrakentaminen. Lisäksi hiilen talteenotto ja varastointi (CCS/CCUS), vihreä vety sekä muunlaiset päästövähennystoimet voivat tukea päästövähennyksiä.

Päästöjä mitataan ja hallitaan sekä kansainvälisten että kansallisten standardien mukaan. Keskeisiä välineitä ovat päästökauppa (esim. EU ETS), päästöverot sekä julkinen raportointi. Päästöjen hallinta liittyy tiiviisti kansainvälisiin tavoitteisiin kuten Pariisin ilmastosopimukseen sekä EU:n tavoitteisiin hiilineutraaliudesta vuoteen 2050.

Haasteina ovat kustannukset, teknologinen kehitys, infrastruktuurin muutos sekä sosiaaliset ja oikeudenmukaisuusnäkökohdat. Päästöttömyyden saavuttaminen vaatii pitkäjänteistä politiikkaa, investointeja ja koordinoitua yhteistyötä sekä julkisen että yksityisen sektorin toimia.