otsonointi

Otsonointi on oksidointiprosessi, jossa otsonia (O3) lisätään nesteisiin, kaasuiksi tai kiinteisiin materiaaleihin hapettamaan epäpuhtauksia. Osonia tuotetaan paikan päällä sähköisillä generaattoreilla (esimerkiksi korona- tai dielektrinen barier -menetelmä) tai UV-valon avulla, ja annostelu sekä kosketusaika säädetään sovelluksen mukaan. Yleisimmät käyttökohteet ovat veden, ilman ja pintojen käsittely sekä elintarviketeollisuus.

Otsoni on erittäin voimakas hapetin ja mikrobien inaktivoinnin aines. Se reagoi suoraan monien orgaanisten yhdisteiden kanssa sekä hapettuu veden vaikutuksesta, hajottaen hajua, värjäytyviä yhdisteitä ja monia mikroorgnismeja sekä niiden biomolekyylejä. Vedessä otsonointi voi poistaa monia epäpuhtauksia sekä parantaa makua ja hajua; otsoni dekompoituu nopeasti hapen muodossa, joten sen jäännöksiä on yleensä vähän toisin kuin joissakin muissa hapetusaineissa.

Käyttökohteita ovat muun muassa kunnallisen juomaveden ja jätevesien käsittely, elintarvike- ja juomateollisuuden mikrobien inaktivaatiot sekä säilyvyyden parantaminen, ilmanpuhdistus ja desinfiointi teollisuus- ja sairaalakäytöissä sekä pintojen desinfiointi elintarviketeollisuudessa. Osonointi soveltuu myös hajujen poistoon ja joidenkin orgaanisten epäpuhtauksien hävittämiseen.

Turvallisuus ja rajoitteet: Osoni on hengitysteiden ärsyttävä ja suuret pitoisuudet ovat myrkyllisiä, joten järjestelmien on oltava hyvin eristettyjä ja ilmanvaihdon on toimittava asianmukaisesti. Osonin käytöstä voi syntyä sivutuotteita, kuten bromaatit veden bromidipitoisuudesta riippuen, sekä aldehydejä orgaanisten yhdisteiden reaktioissa. Tehokkuus riippuu pH:sta, lämpötilasta, annostelusta ja kosketusajasta; joitain mikrobeja tai yhdisteitä saatetaan tarvita jälkikäsittelyssä.