otsonipäästöjen

Otsonipäästöt tarkoittavat otsonin (O3) päästöjä ilmakehään. Troposfäärin otsoni on sekundaarinen ilmansaaste, jonka pitoisuudet voivat kohota ilman suoria päästöjä. Stratosfäärinen otsoni sijaitsee ylempänä ja muodostaa otsonikerroksen, joka suojaa maapalloa. Kun puhutaan otsonipäästöistä, viitataan yleisimmin troposfäärin otsonin pitoisuuksien nousuun ihmisen toiminnan seurauksena.

Lähteet ja muodostuminen: Troposfäärin otsoni syntyy pääasiassa valon vaikutuksesta käynnistyvissä kemiallisissa reaktioissa, joissa NOx- ja VOC-päästöt vaikuttavat toisiinsa. NOx-päästöt tulevat suurimman osan ajasta liikenteestä, energiantuotannosta ja teollisuudesta; VOC-päästöt syntyvät sekä ihmisen käytöstä (liuottimet, maalit, teolliset prosessit) että luonnollisista lähteistä kuten kasvillisuudesta. Luonnolliset tulipalot voivat myös hetkellisesti lisätä otsonia. Osa otsonista syntyy ja hajoaa nopeasti, mutta pysyvämpi lisä riippuu päästöjen määristä ja sääolosuhteista.

Vaikutukset: Troposfäärinen otsoni häiritsee hengitysteitä, pahentaa astmaa ja voi lisätä sydän- ja keuhkosairauksien riskiä. Se heikentää myös viljelykasvien satoa sekä vaikuttaa ekosysteemeihin ja yleiseen hyvinvointiin, erityisesti lämpiminä ja aurinkoisina kausina.

Sääntely ja mittaus: Osonipäästöjä seurataan ilmansaasteverkostoissa. EU-lainsäädäntö asettaa raja-arvoja troposfäärin otsonille, ja jäsenmaat sekä Suomen viranomaiset (esimerkiksi SYKE) toteuttavat toimia NOx- ja VOC-päästöjen vähentämiseksi sekä liikenteen ja teollisuuden päästöjen hallitsemiseksi sekä siirtymän kohti puhtaampia energiamuotoja tukemalla. Ilmastomuutoksen vaikutukset voivat lisätä otsonin muodostumista erityisesti kesäisin.