oppimiskäyrään

Oppimiskäyrä kuvaa harjoittelun määrän ja suorituskyvyn kehityksen välistä suhdetta. Se voidaan esittää käyränä, jossa x-akselilla on kokemuksen kertymä (toistojen määrä, harjoituskerrat) ja y-akselilla suorituskyky, nopeus tai virheiden määrä. Yleisesti käyrä osoittaa nopeita parannuksia alussa ja hidastuvaa kehitystä myöhemmin, mutta muoto voi vaihdella tehtävän mukaan.

Tyypillisiä malleja oppimiskäyrälle ovat voima-laki (power law) ja eksponentiaalinen väheneminen. Voima-lain mukaan suoritus paranee toistojen funktiona muodossa suoritus = a · n^b, missä n on toistojen määrä ja b on negatiivinen arvo. Tämä antaa usein lineaarisen kuvan logaritmisella asteikolla, jolloin oppimisen nopeutta voidaan tulkita kulmakertoimesta. Toisaalta eksponentiaalinen malli kuvaa nopeasti alun tapahtuvaa parantumista ja tasoittumista, ja logistinen malli soveltuu tilanteisiin, joissa suoritus kytkeytyy rajaan tai kapasiteettiin.

Oppimiskäyrään vaikuttavat useat tekijät. Tehtävän ominaisuudet kuten monimutkaisuus ja kognitiivinen kuorma, palaute, sekä oppijan taustatiedot ja motivaatio muokkaavat kehitystä. Yksilölliset erot, kuten muististrategiat, aiempi osaaminen ja oppimistyyli, sekä ympäristötekijät, kuten palautteen saatavuus ja aikataulut, voivat aiheuttaa suurta vaihtelua.

Käyttökohteita ovat koulutus, työelämän koulutus, urheiluvalmennus sekä ohjelmistojen käyttöön opastus. Oppimiskäyrää käytetään arvioimaan, kuinka paljon harjoittelua tavoitellun suorituskyvyn saavuttamiseen tarvitaan, sekä suunnittelemaan harjoittelua ja resurssien kohdentamista. Huomionarvoista on, että käyrä on yleinen heuristiikka, ei yksittäisen tehtävän tai henkilön pysyvä laki.

Parantaminen perustuu tarkoitukselliseen harjoitteluun, laadukkaaseen palautteeseen, hajautettuun harjoitteluun, vinkkien ja ohjauksen kohdentamiseen sekä riittävään palautekierrosten aikaan.