oppimiskäsityksiä

Oppimiskäsitykset viittaavat erilaisiin teorioihin ja malleihin, jotka pyrkivät selittämään, miten ihmiset oppivat. Nämä käsitykset vaikuttavat merkittävästi opetuksen suunnitteluun ja pedagogisiin käytäntöihin. Keskeisiä oppimiskäsityksiä ovat muun muassa behaviorismi, kognitivismi ja konstruktivismi.

Behaviorismin mukaan oppiminen on muutosta havaittavassa käyttäytymisessä, joka tapahtuu ärsykkeiden ja reaktioiden kautta. Keskeisiä käsitteitä ovat vahvistaminen ja rankaiseminen. Kognitivismi puolestaan korostaa sisäisiä henkisiä prosesseja, kuten muistia, ajattelua ja ongelmanratkaisua, oppimisen selittämisessä. Tietoa käsitellään ja tallennetaan aktiivisesti.

Konstruktivismin mukaan oppijat rakentavat omaa tietoaan aktiivisesti kokemustensa ja aikaisempien tietojensa pohjalta. Tieto ei ole jotain, mikä siirretään passiivisesti opettajalta oppijalle, vaan se luodaan vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Uudemmat käsitykset, kuten sosiaalinen konstruktivismi ja sosiokulttuurinen teoria, korostavat oppimisen sosiaalista luonnetta ja merkitystä vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Myös käsitykset oppimisen motivaatiosta ja tietoisuudesta ovat kehittyneet. Eri oppimiskäsitykset eivät välttämättä ole ristiriidassa keskenään, vaan voivat tarjota erilaisia näkökulmia oppimisilmiöön. Opettajien ja kasvattajien onkin hyvä olla tietoisia eri oppimiskäsityksistä ja soveltaa niitä opetustyössään tilanteen ja oppijoiden tarpeiden mukaan.