operionalisointi

Operionalisointi, tai operationalisointi, on tutkimuksessa käytetty prosessi, jossa abstrakti käsite muutetaan havaittaviksi ja mitattaviksi muuttujiksi. Sen tarkoituksena on mahdollistaa empiirinen testattavuus ja vertailtavuus sekä parantaa tutkimuksen luotettavuutta ja väitteiden pätevyyttä.

Tavoite ja hyöty. Operionalisoinnin avulla teoreettinen käsite muuttuu mitattavaksi, jolloin sen esiintyminen ja voimakkuus voidaan ilmaista dataan perustuvasti. Tämä mahdollistaa tilastollisen analyysin, vertailevat tutkimukset ja runsaan aineiston käsittelyn. Hyvin määritelty operionalisointi auttaa myös toistettavuutta ja muiden tutkijoiden ymmärrystä tutkimuksesta.

Prosessi. Ensin määritellään käsite selkeästi käsite- tai kontekstuaalisesti. Tämän jälkeen valitaan indikaattorit eli havainnointiin, kyselyyn tai kokeeseen sopivat muuttujat, jotka kuvaavat käsitettä. Päätetään mittaustaso ja laaditaan mittausinstrumentit sekä säännöt arvojen laskemiselle (esim. skaalat, summamuuttujat). Tämän jälkeen tehdään pilottitutkimus, arvioidaan reliabiliteetti ja validiteetti sekä tarvittaessa tarkennetaan mittareita.

Esimerkkejä. Sosiaaliset taidot voidaan operionalisoida esimerkiksi kontaktien määränä viikossa, ryhmätilanteiden havainnoituna käyttäytymisenä tai itsearvioidulla Likert-asteikolla. Hyvinvoinnin mittaaminen voi sisältää sekä subjektiivisia kyselykysymyksiä että objektiivisia toimintoja, kuten osallistumista aktiviteetteihin.

Rakenne ja rajoitteet. Operionalisoinnilla on erilaisia tasoja ja se liittyy läheisesti rakennelman validiteettiin ja reliabiliteettiin. Huono operionalisointi voi vääristää tuloksia tai tehdä tutkimuksesta vaikeasti tulkittavan. Erityisesti kulttuuriset ja kontekstuaaliset tekijät voivat vaikuttaa mittareiden soveltuvuuteen.