omistuslauseiden

Omistuslauseet ovat lauseita, joissa ilmaistaan omistus tai omistussuhde jollakin ihmisellä, oliolla tai ryhmällä toiseen nimeen liittyen. Suomen kielessä omistus tulee usein esiin substantiivin possessiivisuffiksien avulla: omistettu sana kantaa omistushenkilön merkin. Esimerkiksi talo → taloni (my house), talosi (your house), talonsa (his/her/its house), talomme (our house), talonne (your, plural), talonsa (their house). Näin omistus voidaan ilmaista tehokkaasti yhdellä sanalla ilman erillistä omistuspronominia.

Explisiittistä omistusilmaisua käytetään silloin, kun halutaan korostaa omistajaa tai tehdä omistus selvästi näkyväksi kontekstissa, jossa omistussuhde ei muuten käy ilmi. Esimerkkejä: Taloni on vanha. Tämä on minun taloni. Sinun talosi on uusi. Hänen talonsa on suurin. Meidän talomme on maalattu hiljattain. Teidän talonne on kallis.

Omistuslauseet voivat esiintyä sekä yksittäisinä predikatiivisina lauseina että osana lauseenjäseniä, kuten subjekteina tai objekti-immanenteina, samalla tavoin kuin muutkin substantiiviset ilmaukset. Lauserakenne on yleensä seurausta ilmaisten omistusobjektin ja possessorin välistä suhdetta, eikä erillistä sanajärjestystä vaadi.

Lisäksi omistuslauseet voivat esiintyä monimutkaisemmissa rakenteissa, kuten relatiivilausten sisällä: talo, jonka omistaja on kaupungin virkamies, tai lauseissa, joissa omistus korostetaan pronominipohjaisella ilmaisulla (minun taloni, sinun talosi). Tämä rakenne on yksi yleisimmistä tavoista ilmaista omistus suuressa osassa arkikieltä sekä kirjoitetussa tekstissä.