omistussuhde

Omistussuhde on oikeudellinen suhde, jossa esine tai oikeus kuuluu omistajalle. Omistussuhteen keskeinen sisältö on omistajan hallinta ja määräysvalta: omistaja voi käyttää esinettä, nauttia sen eduista, päättää sen käytöstä sekä luovuttaa tai pantata omistusoikeutta. Omistussuhteen toteutumista rajoittavat kuitenkin lainsäädäntö, julkiset säädökset sekä mahdolliset rasitteet ja sitoumukset, kuten kiinnitykset, vuokraoikeudet tai muut oikeudet kolmansille.

Omistusoikeuden käytäntöä säätelevät oikeudet ja velvollisuudet. Omistaja voi käyttää ja hyödyntää omaisuutta sekä tuottaa siitä tuloa, mutta hänen on noudatettava muita oikeudenhaltijoiden oikeuksia sekä yleisiä velvoitteita, kuten verotusta ja kunnossapitoa koskevia velvoitteita. Omistajana on myös vastuu ylläpidosta ja mahdollisista vahingoista, joita omaisuudella aiheutuu.

Omistussuhde syntyy useimmiten laillisesti tai sopimuksin. Osa omistussuhteen syntymisestä tapahtuu kaupalla tai lahjalla, perinnöllä tai muulla laillisesti hyväksytyllä siirrolla. Omistusoikeus voi siirtyä henkilön tai oikeushenkilön omistukseen sekä yksittäin että useamman henkilön yhteisomistuksena.

Yksityisomistus tarkoittaa, että omaisuus kuuluu yhdelle omistajalle tai oikeushenkilölle. Yhteisomistus puolestaan jakaa omistusoikeuden useammalle osapuolelle, joiden osuudet määrittelevät, miten omaisuutta käytetään ja millaisia päätöksiä tarvitaan. Omistussuhteen sisältö ja sen rajoitukset voivat vaihdella omaisuuslajikohtaisesti sekä sovellettavan lainsäädännön mukaan.