ohjelmistotestausta

Ohjelmistotestaus tarkoittaa järjestelmällistä prosessia, jolla arvioidaan ohjelmiston laatua ja sen vastaavuutta määriteltyihin vaatimuksiin. Tämän tarkoituksena on löytää virheitä, varmistaa toiminnallisuus, luotettavuus, suorituskyky sekä käytettävyys, sekä alentaa käyttöönottoon liittyviä riskejä.

Testauksen keskeisiä tasoja ovat yksikkötestaus, jossa testataan pienimpiä yksiköitä itsenäisesti; integraatiotestaus, jossa yhdistetään komponentteja; järjestelmätestaus, jossa tutkitaan kokonaisuutta ympäristössä, ja hyväksymistestaus, jonka suorittaa loppukäyttäjä tai vastaanottaja ennen tuotantoon siirtymistä.

Testauksessa käytetään sekä manuaalisia että automatisoituja testauksia. Manuaalisessa testauksessa testit suoritetaan käsin, kun taas automatisoidut testit käyttävät testirunkoja ja skriptejä toistettavien testien suorittamiseen. Testiaineisto, testitapaukset ja raportointi muodostavat testauksen dokumentaation, joka mahdollistaa jäljitettävyyden.

Testausprosessi sisältää testisuunnitelman laadinnan, testitapausten kirjoittamisen, suoritusvaiheen, virheraportoinnin sekä testausten tulosten analysoinnin ja päättämisen. Laadunvarmistus on laajempi käsite, joka sisältää laadun suunnittelun ja prosessien parantamisen, ei pelkästään virheiden löytäminen.

Testausta ohjaavat eri kehitysmenetelmät, kuten vesiputous-, ketterä-, sekä DevOps -mallit. Ketteri- ja jatkuvan integraation ympäristöissä testauksella on tärkeä rooli iteroatioissa ja nopeassa palautesykissä.

Joihinkin kansainvälisiin standardeihin viitataan ISO/IEC/IEEE 29119 tai IEEE 829, mutta käytännöt voivat vaihdella organisaation mukaan. Olennaista on testien relevanssi, kattavuus ja riskiperusteinen priorisointi. Testauksella pyritään parantamaan ohjelmiston laatua sekä luotettavuutta projektin elinkaaren aikana.