offshoretuulipuistot

Offshoretuulipuistot ovat merialueille sijoitettuja tuulivoimalaitoksia, joiden sähkö tuotetaan merellä ja siirretään mantereelle suurjännitteisiä kaapeleita pitkin. Ne sijaitsevat usein rannikosta kauempana, missä tuulee vahvemmin ja vakaammin kuin maalla. Rakenteeltaan ne muodostuvat tuulivoimaloista, offshore-substationista sekä merikaapeleista, joilla tuotettu sähkö yhdistetään ja viedään maakaapelilla tuotantokerroin-kuntoon. Tuulivoimalat kiinnitetään perustusjärjestelmiin kuten monopile-, jacket- tai gravity-pohjiin; syvemmille vesille tutkitaan kelluvia ratkaisuja.

Keskeisiä etuja ovat suuremmat tuotantokapasiteetit ja paremmat tuulituotot sekä vähemmän kohteisiin liittyviä maisemavaikutuksia maassa. Merialueiden olosuhteet mahdollistavat usein vakaamman energiantuotannon kuin maalla. Haasteita ovat korkeat investointi- ja käyttökustannukset, rakentamisen ja huollon logistiset vaatimukset sekä merisäiden rasitus, korroosio ja pääsy työmaalle. Lisäksi offshore-ympäristössä aiheutuu ympäristövaikutuksia, kuten vaikutuksia merieliöihin, linnustoon sekä kalastukseen, sekä erilaisia yhteensovitusongelmia meriliikenteen kanssa.

Maailmanlaajuisesti offshoretuulipuistot kasvavat nopeasti, erityisesti Euroopassa, Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Suomessa offshore-tuulipuistot ovat vielä tutkimus- ja suunnitteluvaiheessa eivätkä ole saavuttaneet laajamittaista kaupallista kokoluokkaa. Potentiaalia alueilla Itämeren ympäristössä on arvioitu, mutta niiden toteutuminen riippuu ympäristölupien, verkko-infrastruktuurin ja kalastus- sekä meriliikennejärjestelyjen edellytysten täyttymisestä.