näkyvyysalue

Näkyvyysalue tarkoittaa sitä ympäristön osaa, jonka havainnoiva yksikkö pystyy havaitsemaan tietyin olosuhtein. Se voi viitata sekä ihmisen tai eläimen näköalueeseen että mittaus- tai havaintojärjestelmän, kuten kameran tai tutkan, näkökenttään. Näkyvyysalue on exploreer- ja olosuhteista riippuva käsite, joka kuvaa sekä etäisyyttä että suunnan ominaisuuksia.

Ihmisen näkökenttä ja tunnistusetäisyys vaihtelevat yksilöllisesti. Havaintoja rajoittavat valaistus, kontrasti, kohdekoon sekä esteet kuten auringon häikäisy, pöly tai sade. Yleisesti voi sanoa, että visuaalinen tunnistus etenee etäisyyden kasvaessa, mutta tarkka käytännön näkyvyys määritellään kohteen koon, kontrastin ja havainnon aikaisilla testeillä. Näkyvyys voidaan ilmaista sekä etäisyytenä että katselukulmana, ja sille annetaan usein metrijärjestelmässä tai asteenilmaisimissa viipymää.

Liikenteessä näkyvyysalue on keskeinen turvallisuusparametri. Sään, valaistuksen sekä ajoneuvon rakenteellisten rajoitteiden (esimerkiksi A-pilareiden tai ikkunoiden) vaikutuksesta se voi kaventua merkittävästi. Rajoitukset vaikuttavat havaittavien vaaratilanteiden aikaisiin reaktioaikoihin ja reittien suunnitteluun. Siksi näkyvyysaluetta seurataan sekä lainsäädännöllisesti että standardien kautta, ja siihen kiinnitetään huomiota ajoneuvojen varusteissa sekä infrastruktuurin suunnittelussa.

Teknologiassa näkyvyysalue tarkoittaa sensorien näkökenttää. Kamerat, tutkat ja LIDARilla on määritelty näkemäkulma ja resoluutio, jotka vaikuttavat kohteiden havaitsemiseen ja tulkintaan. Näkyvyysaluetta voidaan laajentaa ohjelmallisesti tai laitteistollisesti, esimerkiksi useammilla sensoreilla, paremmilla linssivalinnoilla tai kalibroinnilla.

Määrittely ja arviointi tapahtuvat standardoiduilla testeillä ja ympäristöolosuhteiden huomioimisella. Näkyvyysalue on siten monitahoinen käsite, joka yhdistää fysikaaliset rajat, inhimillisen havaintokyvyn ja teknologian suorituskyvyn.