reaktioaikoihin

Reaktioaika, tai vasteaika, tarkoittaa aikaa, joka kuluu ärsykkeen havaitsemisesta ja siihen annettuun vastaukseen. Sitä käytetään erityisesti psykologiassa, kognitiotieteissä ja ihmisen suorituskyvyn arvioinnissa. Reaktioaika voidaan jaotella yksinkertaiseen reaktioaikaan, jossa on yksi ärsyke ja siihen vastaus, sekä valinnan reaktioaikaan, jossa on useita ärsykkeitä ja tarkoituksenmukainen vastaus kullekin niistä. Lisäksi on erikoistehtäviä kuten go/no-go -tapahtumat, joissa vastataan tiettyyn ärsykkeeseen ja ei-vastaataan toisiin.

Reaktioaika koostuu useista vaiheista: aistimisesta ja havaitsemisesta, käsitteellisestä käsittelystä sekä motorisesta toteutuksesta, eli liikkeen suorittamisesta. Viive syntyy sekä aistin- ja kognitiivisesta prosessoinnista että lihasliikkeen aloittamisesta ja suorittamisesta. Siksi reaktioaika ei kerro vain motorisesta nopeudesta vaan myös ajattelusta ja päätöksenteosta.

Mittaus tapahtuu yleensä tietokonepohjaisissa tehtävissä, joissa mittaustarkkuus on millisekunteja. Yleisiä mittausolosuhteita ovat visuaaliset tai auditiiviset ärsykkeet ja vastaukset näppäimellä tai liikkeellä sovitettuna tehtävään. Yleisimpiä mittauskohteita ovat yksinkertaisen reaktioajan arviot sekä valinnan reaktioaikojen erot.

Tekijät vaikuttavat reaktioaikaan merkittävästi. Ikä, univaje, mieliala ja väsymys voivat pidentää sitä. Stimulanttien kuten kofeiinin vaikutukset voivat lyhentää tai pidentää aikaa riippuen asetuksista, ja alkoholi sekä tietyt lääkkeet hidastavat vasteaikaa. Harjoittelulla ja toistolla reaktioaika voi pidentyä vähemmän tehtävän oppimisen myötä.

Reaktioaikaa seurataan muun muassa turvallisuudessa, ergonomiassa, urheilussa ja kognitiivisissa tutkimuksissa, joissa sen muutokset voivat heijastaa vireystilaa, keskittymiskykyä tai sairauksien vaikutuksia.