lihasliikkeen

Lihasliikkeen käsite kattaa lihasten tuottaman liikkeen sekä siihen liittyvän säätelyn. Lihasliikkeet syntyvät, kun lihas supistuu ja rentoutuu joko tahdonalaisen kontrollin tai refleksin ohjaamana. Toiminta perustuu välittömään hermostolliseen ohjaukseen sekä lihassolujen toimintaan ja aivojen sekä lihasten väliseen viestintään.

Fysiologinen mekanismi on monivaiheinen. Motorisen hermosolun toimittama toimintapotentiaali johtaa asetyylikoliinin vapautumiseen neuromuskulaarisessa synapsissa, mikä käynnistää lihassolun toimintapotentiaalin. Signaali leviää t-tubulusten kautta sarkoplasmaattiseen retikulumiin, joka vapauttaa Ca2+-ioneja. Ca2+-ionit sitoutuvat troponiiniin, jolloin tropomyosiini siirtyy ja aktiinin sitoutumiskohdat paljastuvat. Tämä mahdollistaa myosiinin ja aktiinin välisen kiinnittymisen sekä jatkuvan supistumisen cross-bridge -reaktioiden kautta. ATP tarjoaa energian lihassufon toimintaan ja palauttaa osat takaisin lepotilaan; Ca2+ palautuu takaisin retikulumiin lihassolun rentoutuessa.

Koordinaatio ja ohjelmointi: Lihasliike vaatii sekä tahdonalaisen että refleksisen säätelyn. Tahdonalaiset liikkeet ohjautuvat aivokuoren ja aivorunon kautta, ja niitä säätelevät suunnittelu, oppiminen ja tarkkuus. Refleksit syntyvät selkäytimen ja aivorungon tasoilla ja mahdollistavat nopean vasteen ilman tietoista ohjausta. Lihasliikkeen voimankäyttö sekä tarkkuus määräytyvät motorisen yksikön rekrytoinnin ja lihassäikeiden koordinaation avulla, mukaan lukien nopea ja suurta voimaa vaativa toiminta sekä hienovaraiset liikkeet.

Mittauksessa käytetään esimerkiksi sähköfysiologiaa (EMG) ja liikeanalyysiä kognition sekä liikunnan ja kuntoutuksen konteksteissa. Lihasliikkeen ymmärrys on keskeinenurheilussa, fysioterapiassa sekä neurologisessa diagnostiikassa ja hoidossa.