nykyfilosofiassa

Nykyfilosofiassa viitataan filosofian nykyisiin suuntauksiin ja keskusteluihin, jotka ovat muotoutuneet 1900-luvun lopusta lähtien. Ala kattaa sekä analyyttisen että kontinentaalisen perinteen piirteitä sekä näiden rajapinnoilla syntyviä lähestymistapoja. Tutkimuksen keskiössä ovat perusongelmat, kuten tietoisuuden ja todellisuuden luonne, kielen merkitys sekä normatiiviset kysymkset moraalista, politiikasta ja oikeudenmukaisuudesta.

Keskeisiä tutkimusalueita ovat epistemologia, metafysiikka, etiikka, poliittinen filosofia sekä filosofia tiedosta ja tieteestä. Nykyfilosofia on myös vahvasti vuorovaikutuksessa kognitiivisen tieteen, kielitieteen, psykologian, tekoälyn ja media- sekä yhteiskuntatieteiden kanssa. Eri suuntaukset voivat painottua analyyttiseen käsitteelliseen työskentelyyn, fenomenologiaan ja kokemukselliseen tutkimukseen sekä kriittiseen teoriaan ja postkolonialiseen ajatteluun.

Metodisesti keskustelut yhdistävät argumentatiivisen tarkastelun ja käsitteelliset lähestymistavat, ja ne ovat yhä useammin vuorovaikutuksessa empiirisen tutkimuksen kanssa. Aikamme eettiset ja politiikkaan liittyvät kysymykset—tekoäly, tekoälyn vaikutus työhön ja tiedon demokratisointi, ilmasto- ja oikeudenmukaisuus— muodostavat tärkeitä tutkimuspainopisteitä.

Suomessa nykyaikainen filosofia näkyy yliopistotason tutkimuksessa ja opetuksessa sekä kansainvälisissä julkaisuissa ja konferensseissa. Nykyfilosofian keskustelut ovat sekä globaaleja että paikallisesti vaikuttavia.

---