nukleaarmeditsiini

Nukleaarmeditsiini on lääketieteen ala, joka hyödyntää radioaktiivisia aineita sekä diagnostiikkaan että hoitoon. Radiopharmaceuticals koostuvat radioaktiivisesta lääkeainesta sekä lyhytpuolisesti toimivasta kuljetuskomponentista, joka ohjaa sen kohde-elimeen tai -kudokseen. Näiden aineiden avulla voidaan tutkia elimistön toimintaa sekä hoitaa sairauksia mahdollisimman kohdennetysti.

Diagnostisessa nukleaarmeditsiinessä käytetään kuvantamismenetelmiä kuten PET- ja SPECT-kuvantamista sekä niihin liittyviä CT-tietokonekuvia (PET/CT, SPECT/CT). Yleisiä radiotracer-aineita ovat esimerkiksi 18F-FDG (glukoosinkulutuksen perusteella kuvaa metabolista toimintaa), teknetsium-99m -tracerit sekä kohdennetut tracers kuten Ga-68 DOTATATE. Diagnostiikan tavoitteena on antaa toiminnallista tietoa elimien ja kasvainten toiminnasta sekä tukea diagnoosia, stadiagen ja hoitosuunnittelua.

Terapeuttinen nukleaarmeditsiini perustuu radionukliditerapiaan, jossa radioaktiivinen lääke annetaan elimelle tai kasvaimelle halutulla annoksella. Esimerkkejä ovat kilpirauhasen radiojodidihoito (Iodine-131) sekä neuroendokriinisten kasvainten hoito PRRT (Lutetium-177 DOTATATE). Kehittyneissä hoitomuodoissa tutkitaan myös muita kohdennettuja terapioita, kuten PSMA-therapy-tyyppisiä vaihtoehtoja joissakin kasvaimissa.

Toiminta perustuu monialaiseen yhteistyöhön radiologien, nukleaarilääketieteen lääkäreiden, radiologian teknikoiden sekä säteilysuojauksen ammattilaisten kanssa. Tutkimukset ja hoidot suunnitellaan yksilöllisesti ottaen huomioon potilaan turvallisuus, säteilyaltistus ja hoidon hyöty-riski-suhde. Nukleaarmedisiini tarjoaa sekä funktionaalista kuvantamista että kohdennettua terapian mahdollisuutta, tuoden lisäarvoa kliiniseen päätöksentekoon.