nominaalivokaaleista

Nominaalivokaaleista on kielitieteessä käytetty termi, jolla tarkoitetaan niitä vokaaleja, jotka ilmenevät nominaalisessa taivutuksessa eli sanojen taivutuksissa. Tämä vokaalisto voi esiintyä sekä juurissa että taivutuspäätteissä ja se voi vaihdella riippuen taivutussarjasta, luvusta sekä mahdollisesta sukupuolijaosta. Vokaaleilla on usein syntaktinen tehtävä: ne signaloivat kielessä lukua, sijamuotoa tai muuta grammaattista ominaisuutta ja ne voivat vaihdella ablaatin tai harmonian yhteydessä.

Typologisesti nominaalivokaalit voivat olla kiinteä osa sanan vartta tai ne voivat riippua poikkeavista äänteellisistä säännöistä: joissakin kielissä sama vokaali esiintyy kaikissa nominaalitaivutuksen muodoissa, toisissa vokaalit vaihtuvat stemmin ominaisuuksien mukaan. Vokaaliharmonia, ablaatti ja muut äänteelliset ilmiöt voivat vaikuttaa siihen, millaisia nominaalivokaaleja käytetään ja kuinka ne taivutuksessa järjestäytyvät.

Historiallisen näkökulman tavoitteena on rekonstruoida nominaalivokaalien kehitys sekä ymmärtää, miten morphologiset järjestelmät ovat kehittyneet äänteellisesti. Tutkimuksessa kerätään paradigmoja, vertaillaan sanojen taivutuksellisia luokkia ja analysoidaan sekä kantakielen että tytäryhmien äänteellisiä muutoksia.

Huomio: termi ei ole standardoitu, ja sen tarkka merkitys voi vaihdella kielitieteellisessä kontekstissa. Joillekin kirjoittajille se vastaa laajemmin nominal-vokalisiin järjestelmiin viittaavia käsitteitä.