nilkkojen

Nilkkojen ovat nivelalueet, jotka yhdistävät säären ja jalkaterän. Nilkan pääasiallinen nivel on talocrural-nivel, johon osallistuvat sääriluun ja pohjeluun niveltyvät luut sekä nilkan päässä sijaitseva talus-luun. Tämä nivel mahdollistaa dorsiflexiota (jalkaterän nostaminen ylöspäin) ja plantarflexiota (jalkaterän eteenpäin taivuttaminen). Subtalaari-nivel, joka muodostuu taluksen ja kantaluun (calcaneus) välille, vastaa inversiosta ja eversionista eli nilkan kääntymistä sisään- tai ulospäin.

Nilkan rakenteeseen kuuluvat nivelsidikkeet, nivelen ympärillä olevat lihakset ja jänteet sekä verisuonet ja nivelet. Lihaksista tärkeimpiä ovat pohjelihakset (esimerkiksi gastrocnemius ja soleus), jotka kiinnittyvät Achilles-jänteen kautta kantaluuhun ja mahdollistavat plantarflexion. Lateraaliset ja mediaaliset nivelsidokset tukevat nilkkaa liikkuessa ja rasittuessa.

Tyypillisiä vaurioita nilkoille ovat nyrjähdykset (yleensä inversio-inkluusio, jossa nilkka kiertyy sisään päin) sekä mahdolliset murtumat erityisesti sivu-/malleloon alueella. Achilles-jänteen sairaudet, nivelrikko ja krooninen kiputilat ovat myös yleisiä aiheuttajia.

Diagnoosi perustuu kliiniseen tutkimukseen ja kuviin. Röntgenkuvat ovat ensisijaisia murtumien poissulkemiseksi; MRI tai CT voi olla hyödyllisiä lisätutkimuksissa ja pehmytosi-idean arvioinnissa.

Hoito vaihtelee lievästä oireilusta aina kirurgisiin toimenpiteisiin saakka. Ensiapuna käytetään usein lepoa, jäätä, puristusta ja kohoasentoa (RICE), sekä tarvittaessa tuettua kipsiä tai lastaa. Liikkuvuuden palauttaminen tapahtuu fysioterapian avulla, ja paluu rasitukseen tapahtuu vaiheittain. Nilkkanopeudet voidaan ennaltaehkäistä vahvistavilla ja tasapainoa kehittävillä harjoituksilla sekä sopivilla jalkineilla.