nielemiskyvystä

Nielemiskyvystä tarkoittaa ihmisen kykyä niellä, ja se kattaa suun, nielun ja ruokatorven yhteistyön. Hyvin toimiva nielemiskyky mahdollistaa ravinnon ja nesteiden turvallisen siirtämisen suusta ruokatorveen sekä suojaa hengitysteitä nielemän aikana.

Nielemisprosessi voidaan jakaa useisiin vaiheisiin: suun esivalmistelu ja puru, oraalinen vaihe, faryngeaalinen vaihe ja esofageaalinen vaihe. Jokaisen vaiheen aikana ruokaa liikuttaa kohti ruokatorvea, ja hengitystiet suojataan hetkellisesti, jotta ruokaa ei päädy keuhkoihin. Hyvä nielemiskyky edellyttää tarkkaa koordinaatiota maku-, purenta- ja lihas- sekä hengitysjärjestelmien välillä.

Dysfagia, eli nielemiskyvyn heikentyminen, on yleinen ongelma erityisesti iäkkäillä ja sairauksissa kuten aivohalvauksissa, Parkinsonin taudissa ja muistisairauksissa. Muita syitä ovat kasvaimet, arpeutumat sekä tulehdukselliset tai rakenteelliset tilat, jotka heikentävät ruokailua tai hengityksen suojaa.

Arviointi kuuluu sekä kliininen nielemiskäynti että instrumentaaliset tutkimukset. Kliininen arviointi tarkastelee nielemän turvallisuutta ja ravinnon tarvetta sekä hengitystilaa. Instrumentaalisina tutkimuksina käytetään FEESia (fibreoptinen endoskooppinen nielemisen arviointi) sekä VFSS:ää (videofluoroskopia nielemisen tutkiminen). Hoito on moniammatillista: puhe- ja toimintaterapeutin sekä ravitsemusterapeutin ja tarvittaessa lääkärin yhteistyötä. Toimenpiteisiin kuuluu ruokavalion sopeuttaminen (soseinen tai hienonnettu ruoka, pienet annokset), asennon ja pääkallistuksen säätö sekä nielemisharjoitukset ja kompensaatiotekniikat.

Tutkimus ja käytännön kehitys jatkuvat, ja tavoitteena on parantaa turvallisuutta, ravinnon saantia ja elämänlaatua niiltä, joilla nielemiskyky on heikentynyt.