nenäverenvuodon

Nenäverenvuoto, eli epistaxis, tarkoittaa veren vuotamista nenäonteloon. Yleisin syy on verisuonten repeämä nenän etuosassa Kiesselbachin alueelta. Suurin osa vuodoista on lieviä ja loppuvat itsestään tai paikallisella ensiavulla. Harvinaisemmat takana sijaitsevat vuodot voivat olla vakavampia ja vaatia sairaalahoitoa.

Riskitekijöitä ovat kuiva sisäilma, nuha ja nenäinfektiot, nenäkaivu, pitkäaikainen nenäoireilu sekä verenhyytymishäiriöt ja verenohennuslääkitykset (esim. varfariini tai uudemmat suonensisäiset antikoagulantit). Myös korkea verenpaine tai iän myötä verisuonten hauraus lisäävät riskiä. Vammat ja tutkimuksissa käytetyt nenäontelon toimenpiteet voivat lisätä vuotovaaraa.

Verenvuotoa voidaan luokitella anterioriseksi (etuseinän) tai posterioriseksi (takaseinän) vuotokseksi. Anteriorinen vuoto on yleisintä ja yleensä helpommin hallittavissa kotona. Posteriorinen vuoto on harvinaisempi, mutta voi olla suurempi ja vaatia sairaalahoitoa erityisesti vanhusten tai verenhyytymishäiriöistä kärsivien potilaiden yhteydessä.

Ensiapu: istu suorassa asennossa ja kallista hieman eteenpäin. Purista nenän sierainten pehmeää alaosaa kiinni 5–10 minuuttia, hengitä suun kautta. Älä kallista päätä taaksepäin. Voit laittaa kylmää pakkausta nenävarteen. Vältä nenän niistämistä, yskimistä tai pyyhkäisyä seuraavien tuntien aikana. Jos vuoto jatkuu yli 10–15 minuuttia tai toistuu, hakeudu terveydenhuoltoon.

Hoito ja ehkäisy: lääkärissä vuotoa hoidetaan sijainnista riippuen. Etupuolella voidaan käyttää paineen lisäksi paikallisia vasokonstriktorivalmisteita tai cauterisaatiota (silver-nitraatti). Tarvittaessa käytetään nenäpakkausta ja seurataan hyytymistä sekä mahdollisia verenhyytymishäiriöitä. Ennaltaehkäisykeinoja ovat huoneilman kosteuttaminen, suolaliuosnenäsumut, allergian hoito sekä nenäkaivamisen välttäminen ja verenkiertoa tukevien sairauksien asianmukainen hoito.