neliöplanaarinen

Neliöplanaarinen (engl. square-planar) kuvaa molekyylin tai koordinaatioyhdisteen geometrian tilaa, jossa keskusatomi on neljän ligandin ympäröimä ja ligandid sijaitsevat samalla tasolla muodostaen neliön. Tämä asettelu esiintyy erityisesti siirtymämetalleissa, joiden d- elektroniikka ja vahvat ligandin sidokset suosivat litteää, korkeaa kristallivyöhyke-erottelua.

Yleisesti neliöplanaarisuus syntyy, kun ligandid sitoutuvat keskusatomiin vahvoina ja tasaisesti jakautuneina, usein d8-konfiguraation ympärille. Tällöin hybridiatomi voi olla dsp2-tyyppinen, ja energiaerot suuret, jolloin tetraedriselle järjestäytymiselle on vähän tilaa. Neliöplanaarisuus ilmenee tavallisesti siten, että kaikki neljä ligandi sijaitsee noin 90 asteen kulmissa toisiinsa nähden, ja reaktiivisuus sekä elektroninen rakenne ovat sopeutuneet litteään ympäristöön.

Esimerkkejä neliöplanaarisista järjestelyistä ovat Pt(II) ja Pd(II) -komplekseissa esiintyvät PtCl4^2- ja PdCl4^2-, sekä Ni(CN)4^2-. Myös molekyylit kuten XeF4 muodostavat nelikulmaisesta ympäristöstä koostuvan, neliöplanaarisen ligandirakenteen, vaikka xenonilla on lisäksi kaksi lonely pair -paria elektronisen geometrian kannalta. Koordinaatio- ja elektronikirjon sekä ligandin vahvuuden mukaan neliöplanaarisuus voi esiintyä erilaisten isomerioiden, kuten cis- ja trans-iskemioiden muodossa esimerkiksi Pt(NH3)2Cl2 -yhdisteissä; cis- ja trans-piirteet vaikuttavat esimerkiksi reaktiivisuuteen ja bioaktiivisuuteen.

Neliöplanaarinen geometrian korostuu erityisesti metalliyhdisteissä, joissa vahvat ligandidit ja d8-konfiguraatio tukevat litteää, 90-asteista ympäristöä, ja tällöin rakenne eroaa tetraedroidisesta vaihtoehdosta.